Tulostitko hyvän jutun verkkolehdestä? Kopioitko kuvan kaupungin sivuilta monisteeseen? Löysitkö ajankohtaisen artikkelin intranetiin? Tutkimuksen mukaan Internetistä kopioidaan materiaalia ja sitä levitetään yleisölle ilman asianmukaista lupaa.

Käyttäjät ajattelevat usein, että kaikki Internetissä on vapaasti käytettävissä. Näinhän asia osittain onkin: aineisto on kaikkien käyttäjien luettavissa, katseltavissa ja kuunneltavissa – mutta ei edelleen välitettävissä.

Kopiointi vaatii tekijän luvan

Kopiointi on kopiointia, tehtiinpä se millä menetelmällä tahansa tai käytettiinpä digitaalista tai analogista lähdettä. Aineistoa suojaa tekijänoikeus, olipa kyse kuvasta, kirjasta, lehdestä tai verkkomateriaalista. Tekijältä tai oikeudenomistajalta on aina saatava lupa uudelleen käyttämiseen.

Tekijällä on oikeus päättää siitä, saako hänen tuotostaan kopioida, muuttaa digitaaliseksi ja tulostaa Internetistä esimerkiksi opetuskäyttöön. Niin valokopiointi kuin skannaaminenkin ovat kopiointia, josta tekijällä on valta päättää, vaikka hänen teostaan olisi muunneltu.

Linkit ja sitaatit sallittuja

Tekijä voi myös lahjoittaa teoksensa vapaasti käytettäväksi. Verkossa on monia sivustoja, joiden tekstit, kuvat, äänet ja ohjelmat on kopioitavissa korvauksetta. Tällöin vapaasta käytöstä on selvästi ilmoitettu.

Toisen tekstiä saa myös siteerata omassa esityksessä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Vapaasti voi myös linkittää muiden tekemiä aineistoja omille sivuilleen, koska tällöin kyse ei ole kopioinnista. Linkityksestä on tietysti hyvä ilmoittaa aineiston tuottajalle.

Miten hankin luvan?

Kopioston lakimies Juha Jukkara, miten pitää toimia, jos haluaa kopioida artikkelin Internetistä oppilaille tai panna sen koulun intranetiin?

– On otettava yhteys tekijään tai oikeudenomistajaan ja sovittava hänen kanssaan käytöstä. Tekijän löytämisessä auttavat yleensä julkaisija ja tekijäjärjestöt, esimerkiksi Suomen Journalistiliitto, Suomen tietokirjailijat tai Suomen Kirjailijaliitto.

Kuinka suuri on korvaus esimerkiksi kaksisivuisesta artikkelista?

– Meillä vallitsee sopimusvapaus, joten ostaja ja myyjä voivat vapaasti määrittää hinnan.

Mitä tapahtuu, jos aineistoa pannaan verkkoon ilman tekijän lupaa?

– Tekijä voi lähettää korvausvaatimuksen luvattomasta käytöstä. Esimerkiksi Pohjanmaalla oppilaitos pani sisäiseen verkkoon oppimateriaalia ilman tekijöiden lupaa, mutta joutui poistamaan aineiston ja maksamaan käytöstä jälkeenpäin korvausta 6400 euroa.

Pieni tekijä isoilla markkinoilla

Tekijänoikeus syntyy aina tekijälle eli luonnolliselle henkilölle. Moraaliset oikeudet säilyvät aina tekijällä mutta taloudelliset oikeudet voi siirtää sopimuksella yritykselle tai oppilaitokselle. Tekijän kannattaa tietysti olla tarkka sopimusta tehdessään ja luovuttaa vain tarkasti määritellyt käyttöoikeudet, ei kaikkia jatkokäyttöoikeuksia. Näin tekijällä säilyy oikeus määrätä itse aineistonsa muusta käytöstä ja muuntelusta.

Tekijän omaa hyödyntämisoikeutta on yhä useammin alettu rajoittaa sopimuksissa kilpailukieltoehdolla. Tekijää kielletään luovuttamasta samaa tai samankaltaista tuotetta kilpailevaan toimintaan. Sopimusehdoissa määrittely voi olla niin väljä, että tekijältä itse asiassa kielletään kokonaan materiaalintuotanto omalla erityisalallaan.

Tekijän panos on ratkaiseva kaikessa sisällöntuotannossa, ja hänen pitää saada korvaus luovasta työstään. Teoksen luoja on kuitenkin pieni tekijä verrattuna muihin taloudellisten oikeuksien omistajiin ja valvojiin. Viime aikoina onkin verkossa vilkkaasti keskusteltu siitä, ketä tekijänoikeuslaki tosiasiassa suojaa: yksityistä tekijää vai kaupalliset oikeudet omistavaa yritystä. Juuri yksityisten tekijöiden ongelmaksi ja suoranaiseksi julkaisemisen esteeksi saattavat nousta kalliit tekijänoikeusmaksut varsinkin multimediatuotannoissa.

Verkon sisällöntuottajat ovatkin hakeneet välimuotoa tiukan suojan ja suojaamattomuuden välille. Yhdeksi ratkaisuksi on kehitetty Creative Commons – eli CC-lisenssi, joka lisää käyttäjän oikeuksia some rights reserved -periaatteella. Tekijä voi suoraan kopioida verkkopalvelusta CC-lisenssin ja määritellä siinä itse, millaisin ehdoin haluaa tuotostaan jakaa; hän voi esimerkiksi säilyttää muunteluoikeudet itsellään ja hyväksyä vain ei-kaupalliset käyttötarkoitukset tai hän voi antaa tekstinsä täysin vapaasti levitettäväksi mutta vaatia nimensä mainittavaksi. Creative Commons pyrkii edistämään luovaa verkkotoimintaa ja teosten laillista jälkikäyttöä.

Lähteitä

www.kopiosto.fi

www.kopiraitti.fi

www.minedu.fi

www.suomentietokirjailijat.fi

www.sanasto.fi

www.creativecommons.fi