Millainen on hyvä verkkokoulutus? kysyi Elina Välimäki minulta jokin aika sitten. Hän oli kirjoittamassa juttua aiheesta ja halusi kommenttini, koska tiesi minun kouluttaneen verkoitse jo parin vuosikymmen ajan.

Hyvän verkkokoulutuksen resepti

• Suunnittele, rytmitä ja tauota.
• Keskustele, tee kysymyskierroksia ja luo toimintaa.
• Rakenna selkeä pääjuoni ja sitä tukeva materiaali.
• Pidä kiinnostusta yllä eri esitystavoilla ja sisältölajeilla.
• Varmista yhteyksien ja alustan toiminta ennen alkua.
• Etsi vaihtoehtoja puhuvalle päällesi.
• Pyydä palautetta ja korjaa toimintaasi.

Verkkokoulutusten edut

• Puhujien ja osallistujien matka-aika säästyy.
• Ei matkakustannuksia eikä -rasituksia.
• Hyvän sisällön ja asiantuntemuksen painoarvo nousee.
• Tiiviyteen kannustava toimintatapa.
• Verkko parhaillaan tasa-arvoistaa osallistumista.

Verkkoesiintyjinä ja -osallistujina menestyvät usein eri ihmiset kuin lähitilanteissa. Oheistoiminnan merkitys vähenee, sisältökeskeisyys lisääntyy. Keskitytäänkö vaihteeksi verkkokoulutusten etuihin haittojen sijasta?

Elina Välimäen juttu julkaistiin Työ Terveys Turvallisuus -lehden numerossa 2/2021. Lehti on maksullinen mutta tässäpä sinulle maksuton linkki juttuun.

Korona teki kuukaudessa sen, mitä parikymmentä vuotta on haikailtu. Koko Suomi oppi tekemään etätöitä, opettamaan ja kokoustamaan verkossa. Sähkökirjoja luettiin ja kuunneltiin koronavuonna ennätystahtia.

Helppoa toisin kuin heinänteko

Tehokäytössä ovat verkkokokousalustat: Teamsit, Zoomit ja Skypet. Uudet etätyöläiset totuttelivat nopeasti alustojen tekniikkaan ja verkkoviestintään. Viimeisetkin opettajat joutuivat perehtymään verkkopedagogiikkaan.

Kokousalustat ovat onneksi helppoja ja vaativat vain kovaa käyttöä. Yleensä osallistujille riittää kutsulinkin klikkaaminen. Jos järjestää itse kokouksia, googlaamalla löytää tarjoajien ja oppilaitosten ohjeet; suosittelen myös Russel Stannardin napakoita opetusvideoita.

Tiukasta tietoturvasta ja yksityisyydestä joutuu joustamaan, jotta saa työkalut helposti käyttöön. Valtiosalaisuuksia ja henkilötietoja kannattaa siis edelleen jakaa verkossa kitsaasti. Kokousalustojen hyviä ja huonoja puolia tiivisti Guardian.

Älä lavertele

Verkkoviestintä on usein kuitenkin edelleen tekstipohjaista. Siirtyminen paperista sähköiselle alustalle merkitsee ehkä harppausta ihmiskunnalle, mutta kokeneelle kirjoittajalle se on pieni askel. Mikä toimii paperilla, toimii myös verkossa, tosin tiiviimpänä. Tämä koskee niin tekstiä kuin puhettakin.

Videopuhe on tekstin tapaan pidettävä verkossa lyhyenä. YouTube -videoita katsellaan useimmiten minuutti, harvoin yli kymmenen minuuttia. Opetusvideon optimikesto on kuusi minuuttia. Pitkät videot kannattaa siis pilkkoa osiin ja suoratoistettu esitys katkaista keskusteluilla tai toiminnalla. Toisaalta aprillipäivän Ymmärrän 2020 -seminaari keräsi yli tuhat etäseuraajaa, vaikka puheenvuorot olivat 30–45 minuuttia.

Sisällöt toimitetaan eri kanaviin sopiviksi. Tämä on verkko-opetuksenkin ydintä: opiskelijoiden toimintaa käsikirjoitetaan ja organisoidaan wikeihin, blogeihin ja keskustelupalstoille Moodle-pläjäysten sijasta. Toiminnalle suunnitellaan kokonaisjuoni, eikä sisältöä pirstota pilipalitehtäviksi.

Paluu tulevaisuuteen

Etäilyssä on hyvät ja huonot puolensa, mutta koronan opettama verkkotoiminta monipuolistaa työtapojamme pysyvästi. Etäily pysyy, vaikka kotoilu loppuu.

Blogitekstin versio 1.0 on julkaistu 14.4.2020 Suomen tietokirjailijoiden Faktahommissa-blogissa nimellä Viraali-ilmiöitä (https://www.suomentietokirjailijat.fi/yhdistys/faktahommissa-blogi/viraali-ilmioita.html?p1024=3).