Valtiovarainministeriön koulutuskeskus toimii uusissa hyvin varustelluissa tiloissa verohallintoa vastapäätä. Tarjolla on hyvä tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristö.

Olin 22.3.–28.3.2015 konsultoimassa valtiovarainministeriön koulutuskeskuksessa Georgiassa. Koulutus on osa laajempaa hanketta, jota hallinnoi suomalainen sisarorganisaatio HAUS. Hankkeen laajempana tarkoituksena on tukea uuden valtionhallinnon koulutuskeskuksen koulutusohjelmien ja valtiovarainministeriön henkilöstöhallinnon kehittämistä. Aiheenani olivat avoimet oppimisympäristöt, opetusviestintä ja sosiaalisen median käyttö koulutuksessa sekä asiantuntijatyössä.

Työskentely lähti liikkeelle siitä, että keskuksesta avattiin pääsy blogeihin, wikeihin, Twitteriin, YouTubeen ja niin edelleen. Viime kesänä ministeriöistä oli päätetty sulkea pääsy sosiaaliseen mediaan, koska viihdekäyttöä haluttiin karsia työaikana. Georgiassa ylivoimaisesti suosituin palvelu on Facebook, ja sen kepeys muovaa suhtautumista koko työkalujen kirjoon. Wikien, blogien ja Twitterin yhteydessä nousi usein esiin kysymys siitä, voisiko samat toiminnot hoitaa yhdessä palvelussa eli Facebookissa. Oman kokemukseni mukaan Facebook toimii hyvin pintapuolisessa opetuskeskustelussa ja kevyessä sisällönjaossa, kuten aikataulujen sopimisessa. Kuitenkin syvempi työskentely vaatii esimerkiksi blogin pitempiin pohdintoihin ja wikin tiedonrakenteluun. Kun yhdistelmän vielä täydentää nopean toiminnan Twitterillä, koossa on toimiva sosiaalisen median ympäristö oppimista ja asiantuntijatyötä varten.

Verkossa tarvitaan yhteistä kieltä

Yleisö ymmärsi englantia vaihtelevasti, siksi koulutin tulkin avustuksella. Onneksi aiheena oli verkkotoiminta, jossa on mahdollista luoda monikielisiä toimintaympäristöjä ja kanavoida vuorovaikutus sinne. Tilanne kuitenkin havainnollisti selkeästi, kuinka oleellinen riittävä englannin kielen taito on, jos halutaan päästä käsiksi globaaliin verkkovuorovaikutukseen. MIT:n avoimia oppimisresursseja esiteltäessä Akatemian apulaisjohtaja kiteytti asian hauskasti: Jos haluamme pitää työmme, meidän on lopetettava englannin opetus. Toinen vaihtoehto on lopettaa kaikki muu kuin englannin kurssit.

Avoimien verkkoympäristöjen hyödyntäminen on joka tapauksessa välttämätöntä paitsi asiantuntijoiden oman kehitymisen kannalta myös siksi, että heidän on pystyttävä kytkemään omat koulutettavansa ja kansalliset ryhmänsä osaksi globaaleja verkostoja.

Sosiaalista mediaa osallistujat olivat käyttäneet lähinnä viihteeseen ja markkinointiin, mutta viikon aikana tutkittiin sen soveltuvuutta opetukseen ynnä muuhun asiantuntijatyöhön. Työn jälkeen tarjolla oli hyviä aterioita ja rikkikylpyjä; viinikin on lähtöisin georgian kielen ghvinosta.

Sometu eli Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkosto on vuonna 2007 perustettu verkkopalvelu. Sometulla on oma Ning-sivusto, jonka jäseneksi on kirjautunut jo parituhatta opetusalan ammattilaista. Sometu edistää alan verkkotoimintaa tarjoamalla paikan keskustelulle ja tiedotukselle. Käyttäjät voivat perustaa pienempiä keskusteluryhmiä kiinnostuksensa mukaan, ja tarjolla onkin kaikkiaan yli viisikymmentä yhteisöä eri kohderyhmille: työyhteisön kehittäjille, IT-kouluttajille, kirjastoväelle, wikeistä kiinnostuneille ja monille muille. Sometu on hyvä paikka verkostoitua ja tutustua sosiaalisen median opetuskäyttöön.

http://sometu.ning.com/

JAKOB NIELSEN on verkkomaailman käytettävyysguru. Hän on tutkinut verkkosivujen käytettävyyttä 90-luvulta alkaen ja kirjoittanut lukuisia kirjoja aiheesta, joista muun muassa laaja WWW-suunnittelu on saatavissa suomenkielisenäkin. Hän julkaisee aiheeseen liittyvää kolumniaan joka toinen viikko osoitteessa www.alertbox.com ja saa palautetta sadoilta lukijoilta päivittäin. Usabili
tyWeek 2004 -tapahtumassa Orlandossa maaliskuun ensimmäisellä viikolla kiinnostavimpia aiheita olivat seuraavat:

– Käyttäjää havainnoidaan konkreettisesti

Käyttäjältä ei kysytä kokemuksia, vaan hänen toimintaansa havainnoidaan oikeassa ympäristössä. Käyttäjää ei myöskään oteta mukaan suunnitteluryhmään, sillä hän vaihtaa tällöin nopeasti näkökulmaansa, alkaa ymmärtää järjestelmän ehdoilla tehtyjä ratkaisuja ja muuttuu näin käyttäjästä suunnittelijaksi. Havainnointi antaa monipuolisempaa informaatiota kehitystyötä varten kuin kvantitatiivinen tutkimus ja on Nielsenin mukaan luotettava, edullinen ja nopea tapa tehdä kehitystyötä. Testejä kannattaa tehdä suunnittelun eri vaiheissa.

– Käyttäjä on aina oikeassa

Käyttäjäkeskeisyys lähtee siitä asenteesta, että ympäristö on virhealtis, jos käyttäjä tekee virheitä. Käyttäjän tapa toimia sekä luokitella ja nimetä asioita on oikea, vaikka se ei olisikaan samanlainen kuin suunnittelijan. Yleensä tutut yleiskieliset sanat ja käsitteet ovat helpompia tulkita kuin erikoiskieliset termit.

– Verkkoympäristöä kehitetään sykleissä

Monimutkaisia ympäristöjä on mahdotonta suunnitella kerralla hyviksi. On lähdettävä jostain versiosta liikkeelle, testattava sitä ja tehtävä korjauksia testihavaintojen mukaan. Nielsenin mukaan selvät käytettävyysongelmat kannattaa korjata heti jokaisen testin jälkeen, näin seuraavan testattavan kanssa päästään eteenpäin ja kehitystyö nopeutuu.

MINDTREK-yhdistys haluaa tukea digitaalisen median kehitystä ja kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Se järjestää Tampereella syksyisin mediaviikon ja palkitsee vuoden parhaan mediatuotteen.

Mindtrek 2009 tarjosi taas kiinnostavia puhujia ja paneeleita. Sosiaalisesta mediasta puhuivat muun muassa Maria Pienaar, Ido Guy ja Teemu Arina. Kansanedustaja Jyrki Kasvi suojeli Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailua mutta joutui vaalirahakohun takia poistumaan kesken ohjelman. Rosendahl on mainio konferenssipaikka, vaikka kinkkuisat alkupalat herättivätkin hämmennystä.

Pääpalkinnon 20 009 euroa voitti tänä vuonna MultiTouch-näyttö. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Kansalaisosallistujan työkalut -sarjan voitti Nomen est omen.

MindTrek-tapahtuma on parantunut ajan myötä. Vuoden 2008 konferenssissa kiinnostavia puheenvuoroja tarjosivat muun muassa Marc Davis Yahoosta ja Marko Turpeinen HIITistä. Tekijänoikeusasiat askarruttavat edelleen niin sisällöntuottajia kuin käyttäjiäkin – kuvassa Herkko Hietanen ja CC-lisenssi.

Pääpalkinnon 20 008 euroa voitti vuonna 2008 elokuvatuotannon verkkoyhteisö Wreck-A-Movie, jossa kuka tahansa voi koota yhteisön oman elokuvahankkeensa tueksi. Yhteisön taustalla on Star Wreck -tiimi. Palkinto osui kohdalleen monestakin syystä, muun muassa siksi että vuonna kolme vuotta sitten pääpalkintoa ei myönnetty ehdolla olleelle scifi-parodialle Star Wreck: In the Pirkinning – silloin palkinnon voitti Jatkosota 1941–44.

Tunnustusta MindTrek-kilpailussa ovat aikaisemmin saaneet muun muassa Assembly, sumunäyttö,www.suomi.fi/asiointi, HKL:n kännykkälippu sekä Eilisvisio (kuvassa).

PROMETEUS on verkko-oppimisen yhteisö, jonka tarkoituksena on parantaa eri toimijoiden yhteistyötä Euroopan yhteisössä. Ajatuksia verkko-oppimisen eri aihepiireistä on mahdollista vaihtaa SIGeissä (Special Interest Group), jotka käsittelevät muun muassa pedagogiikkaa, suunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Viimeisin Prometeus-konferenssi järjestettiin 29. – 30. syyskuuta Pariisissa. Kielitoimiston kannalta konferenssin kiinnostavinta antia tarjosivat

• Oleg Lieber (Professor of E-learning, Bolton Institute, UK)
• Alison Wolf (Professor of Education, University of London, UK)
• Sergio Vasquez Bronfman (R&D Manager, GECSA, Spain).

Oleg Lieber puhui kompleksisuuden lisäämisestä ja vuorovaikutuksen merkityksestä verkko-oppimisessa. Alison Wolf sijoitti verkko-oppimisen laajemmin koulutuksen kenttään ja painotti paljon resursseja vaativan henkilökohtaisen palautteen merkitystä verkko-oppimisessa. Sergio Vasquez Bronfman esitteli Caixa-pankin verkko-oppimisjärjestelmää, jossa sisällöt on järjestetty toimintokeskeisesti.