Yksityinen kielitoimisto

  • Palvelut
  • Tietopankki
  • Julkaisut
  • Tapahtumat
  • Yritys
Olet täällä: Alkuun / Arkistot: Uncategorized @fi

Viikon sana on verbittömyys.

10.12.2018

Verbit eli teonsanat. Tapa ilmaista tekemistä, olemista, tapahtumista. Keskeinen lauseen rakenteen kannalta. Näin Wikipedia tiivistää verbeistä, yhdestä yleisimmistä sanaluokista – täydennettynä niillä verbeillä, tietenkin.

Applen uudesta urheiluälykellosta löytyy esittelytekstien perusteella lähes kaikki muu mahdollinen paitsi lauseen ytimen muodostavat verbit:

Täysin uusiksi suunniteltu. Suurin Apple Watch ‐näyttö koskaan. Sisäinen sähköinen sykeanturi. Uusi DigitalCrown ja tuntopalaute. Matalan ja korkean sykkeen ilmoitukset. Kaatumisen tunnistus ja Hätätila SOS – toiminto. Uudet Hengitys-kellotaulut. Uudetjooga- ja patikointitreenit. Edistyksellisiä ominaisuuksia juoksijoille, kuten askeltiheys ja vauhti-ilmoitukset. Uudet kahdenkeskiset kilpailut. Aktiivisuuden jakaminen ystäville. Valmentaja ranteessasi.     

Mutta mitä virkaa on ”Hätätila SOS” -toiminnolla, uusilla ”Hengitys-kellotauluilla” (mitä ne sitten ovatkaan) tai aktiivisuuden jakamisella ystäville, jos ei ole verbejä, joilla tätä aktiivisuutta voi toteuttaa.

Onnettomat lauserakenteet on otettu suoraan Applen omilta sivuilta. Apple on toki siitä onnellisessa asemassa, että sen lanseeraamat tuotteet lähestulkoon revitään kauppojen hyllyiltä, sillä useat trenditietoiset kuluttajat haluavat aina omistaa juuri uusinta teknologiaa – tätä teknologiaa markkinoivasta materiaalista riippumatta. Mutta sopiiko välinpitämättömyys verbejä kohtaan urheiluälykellojen myyjälle ja palveleeko se kellosta kuluttajille välittyvää kuvaa?

Viikon sanan kirjoittajana vierailee suomen kielen opiskelija Sanna Stenberg, joka osallistui Tampereen yliopiston Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin kurssille.

Kategoriassa: Sana viikonvaihteeksi, Uncategorized @fi

Kirjailijavieras

2.8.2016

Ümit Ünal

Ümit Ünal on turkkilainen kirjailija ja elokuvantekijä. Hän on saanut lukuisia palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Vuonna 2003 hänen elokuvansa ”9” valittiin Turkin Oscar-ehdokkaaksi ulkomaisten elokuvien sarjassa. Hänen uusin elokuvansa Istanbulilaisia kertomuksiasai kunniamaininnan Roomassa lokakuussa 2005 pidetyillä kansainvälisillä filmijuhlilla.

Ümit Ünal on myös tuottelias kirjoittaja. Hän on tehnyt lukuisia filmi-, teatteri-, mainos- ja televisiokäsikirjoituksia. Ensimmäinen novellikokoelma Amerikan Güzeli ilmestyi 1993.

Ümit Ünal on armoitettu tarinankertoja. Vuonna 1996 hän julkaisi romaanin Askin Alfabesi. Romaanissa yksi päähenkilöistä kuolee, ja toinen tutkii tietokoneelta tämän tekstikatkelmia. Lue kielitoimiston suomennoksena yksi näistä teksteistä.

Aivan kuin taivas

Kategoriassa: Uncategorized @fi

Koulujen verkkosivut

2.8.2016

Koulujen verkkosivut – esite, lehti vai yhteisö?

Koulujen alkaessa elokuussa selailin parintuhannen koulun verkkosivut. Sivustoista kävi selväksi, että verkkotoimintaa ei pidetä merkittävänä osana koulutyötä eikä siihen ole erillisiä resursseja. Ajankohtaisille asioille ei useinkaan ollut etusivulla omaa palstaa, ja päivitys saattoi laahata hyvinkin pari vuotta jäljessä.

Jotkut vapaaehtoiset opettajat kuitenkin ylläpitivät monipuolista sisällöntuotantoa: luokan omia sivustoja, vanhempien ja opettajien keskustelupalstoja, oppilaiden tietotekniikan harjoituksista, piirustuksista ja käsitöistä koottuja gallerioita. Ylläpitäjien omat kiinnostuksen kohteet kävivät myös ilmi, niin että joillain sivuilla kerättiin tietoja koulualueen kasveista, toisilla tehtiin lintuhavaintoja ja kolmansilla kerättiin oman kotiseudun luontokuvia.

Sisällöntuotanto osaksi opetusta

Kiinnostavinta antia koulujen sivuilla olivat oppilaiden omat aineistot, joita julkaistaan esimerkiksi Peda.net-verkkolehtinä. Valmis helppokäyttöinen julkaisuohjelma selvästi rikastaa sisällöntuotantoa ja auttaa pitämään aineistot ajantasaisina, kun päivitysvastuu jakaantuu useammalle ihmiselle. Sisällöntuotanto kannattaisikin kouluissa muiden organisaatioiden tavoin hajauttaa ja ottaa samalla selkeästi osaksi oppimista. verkko on mainio julkaisukanava oppilaiden omille töille. Julkaiseminen lisää motivaatiota ja kytkee tekemisen käytännön työtapoihin: oppilaat eivät enää opiskele koulu vaan (virtuaali)elämää varten.

Kenelle sivut tehdään?

Verkkosivujen sisällöntuotanto kannattaa katsoa useasta näkökulmasta. Ensinnäkin pitää muista, että sivuja käyttää monta erilaista ryhmää, pääasiassa opettajat, oppilaat ja vanhemmat. Kaikilla ryhmillä on erilaiset tiedontarpeet, joiden mukaan sisältöjä kannattaa ryhmitellä. Yleisesite tavallisesti palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä tasapuolisen heikosti. Pikemminkin sisältöaineksesta kannattaa profiloida esiin näille eri ryhmille tärkeät sisällöt. Opettajat hyötyvät oman aineen verkko-oppimateriaaleista, oppilaita kiinnostavat yhteisöllisesti tuotetut aineistot, vanhempia puolestaan palvelee yhteinen keskustelupalsta opettajien kanssa.

Erityistä huolta sivuissa aiheutti se, että lähes kaikki tarkastelivat koulunkäyntiä ensisijaisesti hallinnon näkökulmasta. Tämä ilmeni paitsi organisaatiokeskeisenä sisältöjen valintana myös kouluhallinnollisen kielen käyttönä. Koulu näyttäytyi pikemminkin moninaisten suunnitelmien kuin arkipäiväisen opetustoiminnan näkökulmasta.

Verkko tukee yhteisöllisyyttä

Verkkotoiminnan ydintä on koko sen vaiheiden ajan ollut yhteisöllisyys. Verkko luo ihmisten välille uudenlaisen yhteyden ja tarjoaa parhaimmillaan foorumin eri ryhmien tasa-arvoiselle vuorovaikutukselle. Myös kodin ja koulun vuoropuhelua olisi verkossa mahdollisuus rikastaa. Kiinnostavaa olisi seurata verkkosivuilta koulutyöskentelyn sisältöjä ja vaihtaa niistä ajatuksia keskustelupalstalla. Hyvinä tiedonlähteinä toimivat jo nyt joidenkin koulujen julkaisemat projektikertomukset, työnäytteet, raportit, videot ja esitelmät. Koulutyön sisältöjen tunteminen aktivoisi vanhempia osallistumaan yhteistyöhön sekä verkossa että tosielämässä paremmin kuin hallinnolliset tiedotteet.

Otsikossa kysyttiin, pitäisikö koulun kotisivujen toimia esitteenä, verkkolehtenä vai verkkoyhteisönä. Vastaus on yksinkertainen: hyvä sivusto täyttää kaikki nämä kolme tehtävää.

Juttu on lyhennelmä artikkelista Riitta Suominen: Koulun verkkosivusto – esite, lehti vai yhteisö?- VERSO 1.0. Tieto- ja viestintätekniikan käsikirja rehtoreille ja opettajille. Opetusalan koulutuskeskuksen julkaisuja 2/2005. Tampere 2005.

Kategoriassa: Uncategorized @fi

Search

    Pyydä tarjous.

    Valikoimaamme kuuluvat verkkoviestintään, kirjoittamiseen, kielenhuoltoon, verkko-opetukseen, sosiaaliseen mediaan ja asiantuntijaviestintään liittyvät koulutukset.

    Yksityinen kielitoimisto

    Tampere
    Puh. 040 5702 901
    info@yksityinenkielitoimisto.fi© 2025 · Yksityinen kielitoimisto · Sollertis

    • Suomi
    • English