Yksityinen kielitoimisto

Olet täällä: Alkuun / Arkistot: kielitoimisto

Viikon sana on yrityssome.

Mikä on oleellista yritysten sosiaalisen median käytössä? Ensimmäisenä ajatuksena tulokkailla – niin yrityksillä kuin julkisen alan toimijoillakin – on yleensä markkinointi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että somessa suoraviivainen mainostaminen ärsyttää. Kysyin aktiivisilta Twitterin käyttäjiltä, millaista sisältöä he toivoivat yritystileiltä. Seuraavia asioita kaivattiin:

  • hyötyä ja huvia
  • vuorovaikutusta
  • asiakaspalvelua
  • yrityksen toiminnan avaamista
  • uutisia ja tuoreita ideoita.

Monipuolisen sisällön lisäksi toivottiin rentoa, keskustelevaa esitystapaa. Yksinomainen omien juttujen mainostaminen sen sijaan karkottaa seuraajat. Yrityksen tilejä kiinnostavimpina pidettiin työntekijöiden yksityistilejä, jotka välittävät yrityksen kuulumisia persoonallisesti ja ihmisläheisesti. Julkinen ala tuntui vastauksien mukaan sopeutuneen yrityksiä paremmin sosiaaliseen mediaan.

The word of the week is corporate tweets.

How can organizations make the best use of social media? The first thought for many of them, whether corporations or public-sector groups, is to do broadcast-style marketing. However, experience has shown that advertising mostly irritates the social media audience. I asked several active Twitter users what kind of content they look for from corporate accounts. Some of the most frequent answers were:

  • useful, engaging content
  • genuine interaction
  • customer service
  • insights into the company’s work
  • product or service updates
  • fresh ideas about their field.

Along with diversified content, people wanted a relaxed, conversational stream, not ads or mini press releases. Those serve mainly to drive away potential followers. Accounts that people found to be the most interesting tended to be managed by individual employees who convey information about the organization in a personal way. According to my respondents, the public sector seems to use social media better than the private sector does.

Viikon sana on Kansalaistaito.

Luin viime viikolla Vesa Heikkisen ja Tapio Pajusen Kasalaistaito-kirjan, joka oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana viime syksynä. Kirjan alussa politiikkaa jäsennettiin sanaluokkien avulla. Suosituimpia politiikan substantiiveja on kansa. Kansalla on käyttöä joka lähtöön: se voi viitata yhtenäistävästi meihin kaikkiin tai olla erottavasti vastakohtana herroille tai muille kansallisuuksille. Politiikan verbejä taas ovat olla ja kehittää. Olla-verbi ei johda mihinkään, vaan se kuvaa ja luokittelee asiantiloja. Kun asioita kehitetään, luodaan mielikuva jostain positiivisesta, joka kuitenkin jää sopivasti täsmentymättä. Politiikan adjektiivi on hyvä. Ja poliitikon ”on hyvä, että” esitetään kiistattomana, vaikka kyse on mielipiteistä. Politiikan pronomini on me, käyttökelpoinen suostuttelusana. Meitittely luo yhteishenkeä ja velvoittaa, vaikka epäselvää on, ketkä meihin kulloinkin kuuluvat. Kansalistaitoa on ymmärtää, että sanoilla ei ole oikeita muuttumattomia merkityksiä, vaan ne elävät tarkoitusperien mukaan.

 

Sanapulmia: varaudu viipymään hotellissa

Hotelli tarjoaa leffalippuja "2/viipymä". Viipymä on sanakirjan mukaan viive eli viivästys. Heti ei itselläkään välähtänyt korvaavaa ilmausta, mutta päädyin sanaan "vierailu", samoin "käyntikerta" ja "oleskelu" olisivat ehkä mahdollisia. Muita ehdotuksia?



PS. Eihän sitä voi olla huomauttamatta, että ilmaukseen "S-card-etu" ei tule välilyöntejä ja molempien viivojen pitäisi olla lyhyitä.

Viikon sana on yhdyssana.

Yhdyssanojen oikeinkirjoitus askarruttaa ihmisiä. Tämä tulee esiin sekä koulutuksissa että arkipäivän teksteissä. Lisäsin juuri sivun mittaiseen tekstiin 22 yhdysmerkkiä. Virheet liittyivät yleisimmin tyyppiin, jossa alkuosa on erisnimi ja loppuosa kertoo lajin: Linux-maailma, Anroid-käyttöjärjestelmä, Windows-käyttökokemus. Tämä virhetyyppi on yleisin myös mainoksissa, eikä ihme, kun isot näkyvät toimijat horjuttavat kielenkäyttöä huonolla esimerkillään: ”Pohjola Sairaala”, ” MTV Sport Uutiset” ja ” Yle Uutiset”.

Yhdysmerkki puuttui myös usein ilmauksista, joissa yhdyssanan alkuosana oli lyhenne: USB-muistitikku, SD-muistikortti. Samoin vaikeata näyttää olevan oikeinkirjoitus, kun osana on useampisanainen tai vierasperäinen ilmaus, esimerkiksi pop-up-valitus, Linux-työpöytäympäristö, rolling distribution -malli. Epävarmuus yhteen kirjoittamisesta lisääntyy myös selvästi, jos yhdyssanan alkuosa on taivutusmuodossa: systeeminsuunnittelu, Isossa-Britanniassa.

Kiinnostaako otsikko?

Verkkotekstin tärkein osa on otsikko, onpa kyse blogista tai sähköpostista. Tekstiä luetaan verkossa silmäilemällä ja tarkemmin tutustutaan tekstiin, jonka otsikko kiinnostaa. Varmimmin otsikko koukuttaa lukijan, jos se liittyy työhömme tai muuhun elämäämme.

Otsikkoon lukijalle tärkein asia

Tehokas otsikko muotoillaan pääsanoman pohjalta. Kun sitä pohdiskelee, kannattaa katsoa asiaa lukijan näkökulmasta: Mikä asiassa voisi olla hänelle tärkeintä? Mikä häntä kiinnostaa eniten? Mitä asia käytännössä hänelle merkitsee? Otsikkoon nostetaan lukijalle hyödyllinen asia.

Verkossa tarvitaan sivuotsikkoja parin kolmen kappaleen välein. On siis erikseen mietittävä jokaisen jakson sanoma ja nostettava se selvästi esiin. Otsikon muotoiluun kannattaa uhrata vaivaa, koska se täsmentää sanottavan sekä itselle että lukijalle.

Tuttuja, täsmällisiä, erottuvia sanoja

Otsikon pitäisi kertoa kiinnostavasti ja kattavasti viestin sisältö. Yleiset otsikot (Koulutus, Ilmoittautuminen) kaipaavat kipeästi täsmennystä (Moodle-koulutus to 17.1. klo 9, Ilmoittaudu viimeistään 10.1.). Parhaimmillaan otsikko antaa kokonaiskuvan koko tulevasta sisällöstä.

Otsikoiden tulisi myös erota toisistaan tarpeeksi. Jos peräkkäiset väliotsikot alkavat samalla sanalla, ne eivät erotu tarpeeksi silmäiltäessä: Oppilaitoksen historia, Oppilaitoksen esittely, Oppilaitoksen toiminta-ajatus. Kysymystäkin voi käyttää otsikkona, mutta ei monta kertaa peräkkäin.

Otsikoiden ja myös valikon nimien on ennustettava sisältöä. Parhaiten ymmärretään tutut yleiskieliset sanat, joten välttele lyhenteitä ja vierassanoja, vaikka joutuisit käyttämään niitä myöhemmin tekstissä. Verbejä kannattaa käyttää niin kuin STT:n tyylikirjan alla olevassa otteessa ohjeistetaan.

Houkuttelemalla jatkoon

Verkkotekstiä ei lueta alusta loppuun, eikä opettajakaan tätä onnistu muuttamaan. Opiskelijoita ei voi pakottaa lukemaan kaikkea mutta siihen on lupa houkutella. Paras tapa on kirjoittaa houkuttelevia otsikoita, jotka toimivat avaimena aiheeseen ja herättävät halun kuulla lisää. Tutki itseäsi lukijana ja pane merkille, mikä sinut houkuttelee lukemaan. Myönteisyys, yllätyksellisyys, tuttavallisuus?

Lukijalle tärkein asia alkuun

Mikä on tekstin tarkoitus?

Mitä sanottavaa sinulla on? Mieti, mitä lukija haluaisi tietää aiheesta. Yritä vastata lukijan tarpeeseen nopeasti ja kattavasti. Tämä juttu kertoo, miten nopealukuinen verkkoteksti tehdään.

Sano asiasi heti

Verkkoon sopii usein uutisen tapaan rakennettu teksti, jossa tärkein asia on ensin. Yleensä teksti kirjoitetaan tärkeästä vähemmän tärkeään, ja sen jälkeen alkuun lisätään tiivistelmäkappale eli ingressi. Tiivistelmästä vielä kiteytetään otsikko, joka on juttu pähkinänkuoressa.

Katse etenee tekstin vasenta reunaa

Uutisrakenne vastaa nopeasti verkkolukijan tarpeisiin. Ydin on parilla ensimmäisellä rivillä, ja paljon muutahan ei kärsimätön selailija luekaan. Jakob Nielsen on käyttänyt silmänliikkeitä seuraavaa kameraa tutkimuksissaan ja todennut, että sähköisiä uutiskirjeitä luetaan F-mallin mukaisesti. Otsikot ja pari ensimmäistä riviä katsotaan läpi, mutta sen jälkeen katse alkaa liukua vasenta suoraa eikä juuri pysähdy mihinkään. Erityistä huomiota kannattaa siis kiinnittää otsikoihin ja rivien ensimmäisiin sanoihin.

Luettavuus ennen kaikkea

Teksti saisi olla keveää niin verkossa kuin paperillakin. Useimmiten ihmiset sortuvat kirjoittamaan omasta alastaan erikoiskielellä itse sitä huomaamatta. Omaa tekstiä kannattaa katsoa ulkopuolisen silmin: lyhenteet, termit ja pitkät yhdyssanat ymmärretään aina huonommin kuin oletetaan. Ajattele ja kirjoita käytännönläheisesti: älä puhu mediasta, jos tarkoitat Aamulehteä.

Ytimekkyys on hyve. Korvaa pitkä ilmaus lyhyellä, aina kun se on mahdollista. Taistele jokaisesta merkistä ja sanasta. Tiivis teksti on yleensä aina parempi kuin haparoivan pitkä. Varo erityisesti kapulakielen pitkiä outoja yhdyssanoja ja substantiivityyliä.

Harjoittele kirjoittamalla aiheesta 140 merkin Twitter-viestejä. Saat hyviä ideoita otsikoiksi sekä ingresseiksi ja huomaat, että usein pitempää tekstiä ei tarvitakaan.

Superhyvä hyperlinkki

Verkkoteksti koostuu monista itsenäisistä osista, jotka linkitetään toisiinsa. Tekstit pitää siis kirjoittaa niin, että ne toimivat itsenäisesti mutta linkittyvät oivallisesti muiden tekstien kanssa.

Lisätietoa haluaville

Linkki yhdistää saman sivuston kaksi sisältöä tai kaksi erillistä sivustoa. Joskus puhutaan rakenteellisista ja assosiatiivisista linkeistä, joista edelliset palvelevat navigointia ja jälkimmäiset tarjoavat lisätietoja. Lisätietolinkit voivat johtaa joko oman sivuston sisältöihin tai johonkin muuhun sivustoon. Käytännöksi on tullut, että omat sivut avautuvat samaan selainikkunaan ja ulkopuoliset sivut uuteen ikkunaan, vaikka jotkut käytettävyystutkijat ovatkin asiasta ilmaisseet eriävän mielipiteensä.

Jos teksti on pitkä, sen käytettävyyttä voi parantaa linkitetyllä sisällysluettelolla. Sisällyksen alaotsikot tulevat heti pääotsikon jälkeen yleensä allekkain tai joskus myös vierekkäin pystyviivalla erotettuina. Sisällysluettelo vie näytön yläosasta kallisarvoista tilaa, mutta tarjoaa lukijalle mahdollisuuden poimia tarvitsemansa tiedot vierittämättä.

Avainsana linkiksi

Linkkien nimeämisessä on hyvä noudattaa yhtenäistä käytäntöä: sivuille voidaan johdattaa pelkällä nimellä tai osoitteella tai sitten molemmilla. Lukijalle ensimmäinen vaihtoehto on kevein. Linkkejä nimettäessä mietitään, mikä palvelee parhaiten lukijaa. Silmäilyä tukevat hyvin avainsanat, kun taas pitkät linkit tekevät tekstistä rikkonaisen näköistä ja pelkät pronominit taas ennustavat sisältöä huonosti. Esimerkiksi Twitteristä voit lukea tästä kannattaa muuttaa muotoon Kiinnostaako Twitter?

Linkin sisältöstä kannattaa antaa tekstissä riittävästi vihjeitä. Mitä paremmin lukija pystyy ennakoimaan linkistä avautuvaa sisältöä, sitä vähemmän tulee turhia klikkauksia. Läpinäkyvät linkit, nimet ja otsikot parantavat tekstin käytettävyyttä.

Linkit ovat verkkotekstin suola

Lisätietolinkit kuuluvat verkkotekstiin eikä niitä pidä karttaa, mutta ne on valittava harkiten. Hyödyllisiä lisätietoja tarjoavat yleensä yleistajuiset selitykset, perustelut, esimerkit ja uudet näkökulmat. On kuitenkin parempi tuoda muutama osuva kuin kymmenen sattumanvaraista linkkiä ja valottaa myös niiden tarkoitusta. Linkkien pitää tietysti olla toimivia ja ajantasaisia.

Opiskelijoille tarjotaan usein lisäaineistoa muissa tiedostomuodoissa. Niiden olennainen sisältö on hyvä selittää lyhyesti verkkotekstissä, niin että lukija voi ennakoida, kannattaako hänen avata tiedostoa. Tiedoston linkistä pitää ilmetä, että tiedoston muoto (pdf, doc, ppt jne.) ja sen koko, esimerkiksi IT-alan nimikkeet (Word-tiedosto, 249 kilotavua).

Matkaan!

Makumatkalla tutustumme aluksi verkkoyhteisöön. Koska oman matkamme alus(ta) on Ning, sitä käytetään tarkastelun esimerkkinä. Verkoyhteisön voi kuka tahansa opettaja perustaa opetuksensa tueksi. Yhteisö voi koostua oppilaista ja toimia kurssialustana Moodlen tai Pedanetin tapaan. Se on mahdollista rakentaa myös jonkin alan ammattilaisten yhteydenpitoa varten.

Ningin kaltaisten palvelujen etuna on se, että opettaja saa käyttöönsä ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan useita työkaluja samalla alustalla. Tarjolla on keskustelupalsta, blogi, chat ja rss-syötteet. Yhteisön sisällä on mahdollista luoda ryhmiä kiinnostuksen ja tehtävien mukaan. Yhteisön luominen on helppoa ja onnistuu vaivattomasti aloittelijaltakin.  Kaikki elementit ovat valmiina käyttöön otettaviksi.

Käyttö on helppoa – kokeile vaikka!

Yhteisöjen käyttö aloitetaan yleensä luomalla oma profiili: annetaan itsestä halutut tiedot ja lisätään valokuva. Ningissä kaikilla on oma sivu, josta näkyvät henkilötietojen lisäksi omat keskusteluviestit ja blogikirjoitukset. Omalta sivulta pääsee siis aina helposti käsiksi kunkin julkaisemiin aineistoihin.

Blogiin pääsee napsauttamalla sivun yläreunan palkissa olevaa Blogit-linkkiä. Aukevassa näkymässä on listattuna kaikki blogikirjoitukset sekä valikko, jolla pääsee siirtymään omaan blogiin ja sen muokkaukseen. Uuden kirjoituksen voi aloittaa napsauttamalla Lisää blogiartikkeli -linkkiä, jolloin avautuu helppokäyttöinen tekstieditori. Tekstin lisäksi blogiinsa voi tuoda myös kuvia, videoita ja linkkejä.  Avainsanat eli tagit auttavat löytämään samaa aihetta käsittelevät tekstit, joten sisältöä kuvaavien sanojen lisäksi ensimmäiseen matkaan liittyvät viesteihin voisi liittää MM1-merkinnän.

Sisältö on tekniikkaa tärkeämpi

Sisältö, osallistuminen ja vuorovaikutus muiden kanssa on pääasia verkkoyhteisössä. Kiinnostavan sisällön avoin jakaminen vaatii asennetta ja vaivannäköä. Sisältö, osallistuminen ja vuorovaikutus muiden kanssa on pääasia verkkoyhteisössä. Kiinnostavan sisällön avoin jakaminen vaatii vähän asennetta ja vaivannäköä. Verkkoyhteisöjen yhteydessä puhutaan usein talkoistamisesta ja joukkoälystä. Ongelmia voi ratkoa yhteisesti keskustelupalstoille ja pyytää apua muilta verkkoyhteisön jäseniltä. Käytännössä talkoistamisen tuloksiin vaikuttaa se, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat yhteiseen työstämiseen.

Osallistumiseen vaikuttaa myös ilmapiiri, siksi viestien sävyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Puheessa sävyjä ilmaistaan monimuotoisesti, mutta kirjoitetuissa puheenvuoroissa sanonta muuttuu helposti yksiviivaiseksi. Puheessa sävyjä ilmaistaan monimuotoisesti, mutta kirjoitetuissa puheenvuoroissa sanonta muuttuu helposti yksiviivaiseksi. Oman vastauksen sävy yleensä paranee, jos malttaa lukea muiden viestit pari kertaa. Toisten viesteihin viittaaminen lisää keskustelullisuutta.

Tunnetko jo Sometun?

Sometu eli Sosiaalinen media oppimisen tukena on suomalainen Ning-alustalla toimiva verkosto, jonka jäseneksi on kirjautunut jo 3599 opetusalan ammattilaista. Keskusteluryhmiä tarjolla on kaikkiaan 81: työyhteisön kehittäjille, IT-kouluttajille, kirjastoväelle, wikeistä kiinnostuneille ja niin edelleen. 

Sometun kaltaisia Ning-ryhmiä toimii runsaasti, esimerkiksi ruotsalainen Dela!, norjalainen d&b ja englantilainen Ning in Education.

Verkkoyhteisölle tarjoavat alustoja Ningin lisäksi myös monet muut palvelut, esimerkiksi Elgg ja Grou.ps. Kaikkiin on tarjolla runsaasti opetusvideoita palvelujen omilla sivuilla ja YouTubessa. Niistä on hyötyä siinä vaiheessa, kun perustaa omaa yhteisö.

    Pyydä tarjous.

    Valikoimaamme kuuluvat verkkoviestintään, kirjoittamiseen, kielenhuoltoon, verkko-opetukseen, sosiaaliseen mediaan ja asiantuntijaviestintään liittyvät koulutukset.