Makumatkalla tutustumme aluksi verkkoyhteisöön. Koska oman matkamme alus(ta) on Ning, sitä käytetään tarkastelun esimerkkinä. Verkoyhteisön voi kuka tahansa opettaja perustaa opetuksensa tueksi. Yhteisö voi koostua oppilaista ja toimia kurssialustana Moodlen tai Pedanetin tapaan. Se on mahdollista rakentaa myös jonkin alan ammattilaisten yhteydenpitoa varten.

Ningin kaltaisten palvelujen etuna on se, että opettaja saa käyttöönsä ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan useita työkaluja samalla alustalla. Tarjolla on keskustelupalsta, blogi, chat ja rss-syötteet. Yhteisön sisällä on mahdollista luoda ryhmiä kiinnostuksen ja tehtävien mukaan. Yhteisön luominen on helppoa ja onnistuu vaivattomasti aloittelijaltakin.  Kaikki elementit ovat valmiina käyttöön otettaviksi.

Käyttö on helppoa – kokeile vaikka!

Yhteisöjen käyttö aloitetaan yleensä luomalla oma profiili: annetaan itsestä halutut tiedot ja lisätään valokuva. Ningissä kaikilla on oma sivu, josta näkyvät henkilötietojen lisäksi omat keskusteluviestit ja blogikirjoitukset. Omalta sivulta pääsee siis aina helposti käsiksi kunkin julkaisemiin aineistoihin.

Blogiin pääsee napsauttamalla sivun yläreunan palkissa olevaa Blogit-linkkiä. Aukevassa näkymässä on listattuna kaikki blogikirjoitukset sekä valikko, jolla pääsee siirtymään omaan blogiin ja sen muokkaukseen. Uuden kirjoituksen voi aloittaa napsauttamalla Lisää blogiartikkeli -linkkiä, jolloin avautuu helppokäyttöinen tekstieditori. Tekstin lisäksi blogiinsa voi tuoda myös kuvia, videoita ja linkkejä.  Avainsanat eli tagit auttavat löytämään samaa aihetta käsittelevät tekstit, joten sisältöä kuvaavien sanojen lisäksi ensimmäiseen matkaan liittyvät viesteihin voisi liittää MM1-merkinnän.

Sisältö on tekniikkaa tärkeämpi

Sisältö, osallistuminen ja vuorovaikutus muiden kanssa on pääasia verkkoyhteisössä. Kiinnostavan sisällön avoin jakaminen vaatii asennetta ja vaivannäköä. Sisältö, osallistuminen ja vuorovaikutus muiden kanssa on pääasia verkkoyhteisössä. Kiinnostavan sisällön avoin jakaminen vaatii vähän asennetta ja vaivannäköä. Verkkoyhteisöjen yhteydessä puhutaan usein talkoistamisesta ja joukkoälystä. Ongelmia voi ratkoa yhteisesti keskustelupalstoille ja pyytää apua muilta verkkoyhteisön jäseniltä. Käytännössä talkoistamisen tuloksiin vaikuttaa se, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat yhteiseen työstämiseen.

Osallistumiseen vaikuttaa myös ilmapiiri, siksi viestien sävyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Puheessa sävyjä ilmaistaan monimuotoisesti, mutta kirjoitetuissa puheenvuoroissa sanonta muuttuu helposti yksiviivaiseksi. Puheessa sävyjä ilmaistaan monimuotoisesti, mutta kirjoitetuissa puheenvuoroissa sanonta muuttuu helposti yksiviivaiseksi. Oman vastauksen sävy yleensä paranee, jos malttaa lukea muiden viestit pari kertaa. Toisten viesteihin viittaaminen lisää keskustelullisuutta.

Tunnetko jo Sometun?

Sometu eli Sosiaalinen media oppimisen tukena on suomalainen Ning-alustalla toimiva verkosto, jonka jäseneksi on kirjautunut jo 3599 opetusalan ammattilaista. Keskusteluryhmiä tarjolla on kaikkiaan 81: työyhteisön kehittäjille, IT-kouluttajille, kirjastoväelle, wikeistä kiinnostuneille ja niin edelleen. 

Sometun kaltaisia Ning-ryhmiä toimii runsaasti, esimerkiksi ruotsalainen Dela!, norjalainen d&b ja englantilainen Ning in Education.

Verkkoyhteisölle tarjoavat alustoja Ningin lisäksi myös monet muut palvelut, esimerkiksi Elgg ja Grou.ps. Kaikkiin on tarjolla runsaasti opetusvideoita palvelujen omilla sivuilla ja YouTubessa. Niistä on hyötyä siinä vaiheessa, kun perustaa omaa yhteisö.

Blogi on ihana apu oppimiseen. Opettaja voi käyttää blogia kurssin kotipaikkana: siellä on mahdollista julkaista oppimateriaalit, tehtävät ja tiedonannot sekä käydä niistä keskustelua. Oppijat puolestaan voivat pitää omaa blogiaan, jossa tehdään tehtäviä ja pohditaan omaa oppimista. Blogit voivat olla yksityisiä tai julkisia.

Blogin luominen kestää pari minuuttia

Vapaita blogipalveluja on runsaasti tarjolla, ja blogin perustaminen ynnä sen käyttö on äärimmäisen helppoa. Palveluja voi verrata ominaisuuksien, käytettävyyden ja pysyvyyden perusteella. Googlen Blogger on tuttu ja helppo valinta, koska siinä on monia kielivaihtoehtoja, myös suomi. Monikielinen WordPress tarjoaa käyttöön valmiin blogin sekä ladattavaksi ilmaisen avoimen lähdekoodin blogiohjelman. Edublogs sisältää nimenomaan opetukseen liittyviä päiväkirjoja, mutta kielivaihtoehtona on vain englanti. Jos kurssin käyttökielenä on suomi, suosittelen ehdottomasti suomenkielistä alustaa.

Blogi luonti onnistuu ohjattujen toimintojen avulla helposti. Palvelut tarjoavat myös yksinkertaisia esittelyjä ja videoita, joista saa lisävinkkejä. Varsinainen työ alkaakin vasta sisällöntuotannosta.

Kurssin kotipesäksi, materiaaliksi, mausteeksi

Jos blogista tehdään kurssin kotipesä, heti aluksi suunnitellaan juoni ja blogimerkintöjen määrä sekä sisältö. Suunnittelu etenee samaan tapaan kuin verkkokurssissa yleensäkin. Lähiopetusta voi myös täydentää verkkoaineistolla Opetus, ohjaus, oppiminen -blogin tapaan.

Opettaja voi myös kirjoittaa kurssin oppimateriaalin blogiin ja julkaista sitä pikku hiljaa kurssin kuluessa. Asiantuntijan blogissa kurssin aihepiiriä käsitellään vapaammin, ja se toimii oheislukemistona. Opettajan blogi tulee parhaimmillaan laajasti luettu bestseller niin kuin Steven Wheelerin Learning with ’e’s.

Opetusta voi maustaa myös video- tai kuvablogilla, eikä käsittelytavan tarvitse aina olla kovin ryppyotsaista. Olen käyttänyt kursseilla oppimateriaalina Kielikuvia-mobiiliblogiani, jossa julkisia kielivirheitä tarkastellaan pilke silmässä.

Kaikkein tehokkainta blogin kayttö on tietysti silloin, kun oppilaat itse kirjoittavat sitä joko yksin tai ryhmissä. Blogissa yhdistyvät kirjoittamisen ja julkaisemisen tuomat edut. Motivaatiota lisää oman blogin aukaiseminen ryhmälle, ja erityisesti kommenttien saaminen. Parhaassa tapauksessa oppimispäiväkirja kasvaa aikaa myöten asiantuntijablogiksi.

Bloggaamiseen kuuluu myös muiden blogien eli blogosfäärin seuraaminen. Hyviä vinkkejä hyödyllisistä seurattavista saa blogiluetteloista ja asiantuntijablogien suosittelulistoista. 

Wiki on verraton yhteisöllisen oppimisen työkalu! Parhaimmillaan se on tekstien yhteisessä koostamisessa, mutta toimii hyvin myös tietopankkina, keskustelupalstana ja vaikkapa intrana.

Wiki yhdistetään usein automaattisesti Wikipediaan, mutta kyse on ohjelmistosta, jota voi käyttää missä tahansa sisällöntuotannossa. Opettajalle helpointa on käyttää palveluja, joissa voi oman wikin avatamuutamassa minuutissa yhtä helposti kuin bloginkin. Teknisiksi taidoiksi riittää se, että osaa napsauttaa Muokkaa- ja Tallenna-painikkeita. Ilmaisia wikejä tarjoavat muun muassa WikiSpaces ja WikiDot.

Opetuskäyttöön suosittelen kuitenkin lämpimästi myös julkisia wikiprojekteja. Opiskelijat ovat yleensä innostuneesti mukana kansainvälisissa hankkeissa, ja avoin julkaiseminen lisää motivaatiota.

Wikipedia sopii lähteeksi, sitä saa täydentää uusilla artikkeleilla, olemassa olevia artikkeleita on helppo muokata ja uusia kääntää muunkielisistä Wikipedioista. Wikipedian artikkeleiden avulla on hyvä opettaa kriittistä lukutaitoa: Kuinka luotettavaa, tasapuolista ja kattavaa on käsittely? Mitä kirjallisuutta on käytetty lähteenä? Onko lähteet merkitty?

Wikikirjastoon on kiinnostavaa tuottaa oppikirjoja yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kannattaa aloittaa olemassa olevista kirjoista täydentämällä ja käyttämällä niitä kurssimateriaalina. Muunkielisiä kirjoja saa kääntää suomalaiseen kirjastoon. Terveydenhuollon opiskelijat kokosivat eräällä kurssillani Wikikirjastoon oppaan lääketieteellisen tekstin kirjoittamiseen.

Wikisanakirja on näppärä lähde, ja kielenopetuksessa se toimii elävänä tehtäväkirjana. Sanojen käännöksien, taivutuksien, synonyymien ja vastakohtien täydentämisessä riittää mielenkiintoista työtä.

Wikimedia Commonsista saa ladata vapaita kuvia ja medialeikkeitä oppilastöihin sekä opetusmateriaaliin.

Kaikkein luontevinta wikiä on käyttää ryhmätöiden tekoon. Ryhmätöissä on luontevaa käyttää 3–5 hengen pienryhmiä, jolloin vastuunotto työstä jakautuu tasaisemmin kuin isossa ryhmässä. Työntekoa tehostaa se, jos ryhmäläisille annetaan selkeät roolit. Wikin etu ryhmätyössä on se, että vuorovaikutus kietoutuu tiukasti sisältöön.

Opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksessa wiki mahdollistaa täsmäpalautteen. Oppijalle on hyödylistä saada konkreettinen korjausehdotus omaan tuotokseensa yleiskommenttien sijaan. Parhaimmillaan wikiin syntyy mestarin ja oppipojan suhde, jossa asiantuntija näyttää, miten hän etenisi työskentelyssä.

Viisautta wikin tekoon on opas wikien käyttöön, ja se on vapaasti luettavissa ja muokattavissa Wikikirjastossa. Todellisen tuntuman wikittelyyn saat osallistumalla wikirjojen tekoon tai vaikkapa täydentämällä oman alasi artikkeleitaWikipediassa. Kokeile ja innostu!