Vuoden 2017 kapulaksi FCG:n foorumi valitsi hallituksen esityksen laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Äänestäjien suosikiksi nousi erityisesti Maarit Feldt-Rannan aiemmin poimima kokonaisarvio lain vaikutuksista:

”– – kokonaisuutena arvioiden esityksessä ehdotettu tuotantomalli on yksilön toimintamahdollisuuksien ja käyttäjän aseman vahvistumisen sekä perustason palveluiden vahvistumisen mahdollisuuden ja vaikutusarvioinnin perusteella todennäköisen vahvistumisen näkökulmasta perusteltu.”

Ylipäätään sote-uudissanasto on vaikeaa kapitaatiokorvauksineen ja omavalvontaohjelmineen. Sote-sanakirja ei riitä ratkaisuksi kielen ongelmiin, sitä paitsi kehämäiset määritelmät ”palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä palvelutarpeen arviointia” eivät ymmärrystä lisää.

Ulla Tiiliä on kiinniottänyt huomiota laajemmin sote-kielenkäytön tärkeään merkitykseen uudistuksessa. Uudistus teettää työntekijöillä lukuisia uusia tekstejä, joihin liittyvää työmäärää ja osaamista ei tunnisteta. Tiililä kirjoittaa: ”Kun tekstit ovat sote-uudistuksen keskeistä sisältöä, on myös kysyttävä, onko niiden tekemiseen varattu riittävästi viestinnällistä osaamista. Jos osaamista ei ole, tekstit tuskin täyttävät asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän viestinnän vaatimukset.”

—————————————————

Kielipoliisi jää nyt kirjoituslomalle ja palaa ruutuun elokuussa. Aurinkoista kesää kaikille kielenystäville!

Eri kielissä numeroiden merkintätavat vaihtelevat. Merkinnät tahtovat salakuljettua kielestä toiseen, jos ei kirjoittaja ole valpas. Seuraavat englannin merkintätavat poikkeavat suomalaisista suosituksista:

• Englannissa desimaalit erotetaan pisteellä (3.1), suomessa pilkulla (3,1).
• Isoissa luvuissa on englannissa pilkku erokkeena (30,000), meillä välilyönti (30 000).
• Prosentin merkki erotetaan suomessa välilyönnillä numerosta 5 %, englannissa ei 5%.
• Rahasummissa yksikkö tulee luvun eteen $100, meillä luvun jälkeen 100 €.
• Kellonajoissa minuutit erotetaan englannissa kaksoispisteellä (8:15), meillä pisteellä (8.15).
• Numeropäiväys kulkee jenkkityyliin kuukausi edellä (06-03-2017), meillä päivä ennen kuukautta (3.6.2017).
• Puhelinnumerojen suositukset tyylikirjoissa vaihtelevat mutta sisältävät yleensä sulkeita tai viivoja: +44 (0)1223 123456 tai 301-234-5678. Suomessa erokkeena on vain välilyönti.
• Joissain englanninkielisissä vuosiluvun ilmauksissa heittomerkki korvaa poistetun osan (’98), suomessa ei tässä käytetä heittomerkkiä eikä myöskään yhdysmerkkiä (98).

Roomalaisia numeroita käytetään jonkin verran enemmän kuin suomalaisissa teksteissä. Ainakin vuosiluvuissa pitää siis tunnistaa tuttujen I, V ja X lisäksi kirjaimet L (50), C (100), D (500) ja M (1000). Roomalaisiin kirjaimiin törmää usein pienaakkosina käännöskirjojen johdantosivuissa (i, ii, iii, iv, v), mikä on suomalaisille vieras käytäntö.

Numeroilmausten virheiden kymmenen kärki:

1) Järjestysluvun tunnus (1.6.) unohtuu kuukauden perästä.

2) Rahasummissa erokkeena käytetään virheellisesti pistettä välilyönnin sijaan (300 000).

3) Rajakohtailmauksiin lisätään turha ”välisenä aikana”, ajatusviiva riittää: 2–5.

4) Rajakohtailmauksissa ei käytetä suosituksen mukaista pitkää viivaa (–) vaan lyhyttä (-).

5) Päiväyksiin merkitään turhat etunollat. Suositus: 2.5.2017.

6) Partitiivin ja illatiivin päätteestä unohtuu pitkä vokaali: 4:ää, 6:een.

7) Päätteen vokaalia ei oteta viimeisen taipuvan osan mukaan: 400:aa. ei ”400:ää”.

8) Desimaaliluvuissa käytetään pistettä suositellun pilkun sijaan (3,14).

9) Erilliset numeroilmaukset ovat peräkkäin: ei ”vuonna 2017 23” vaan 23 vuonna 2017.

10) Puhelinnumerojen turhat sulkeet ja viivat. Suositus: 03 316 5043 tai +358 3 316 5043.

Voimassa on edelleen suositus, jonka mukaan alle kymmenen numerot kirjoitetaan sanoina. Numeroita on kuitenkin pidetty käytettävyysarvioissa nopeammin havaittavina, siksi jätän muuttamatta pienetkin numerot sanoiksi verkkoteksteissä.