Vuoden 2017 kapulaksi FCG:n foorumi valitsi hallituksen esityksen laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Äänestäjien suosikiksi nousi erityisesti Maarit Feldt-Rannan aiemmin poimima kokonaisarvio lain vaikutuksista:

”– – kokonaisuutena arvioiden esityksessä ehdotettu tuotantomalli on yksilön toimintamahdollisuuksien ja käyttäjän aseman vahvistumisen sekä perustason palveluiden vahvistumisen mahdollisuuden ja vaikutusarvioinnin perusteella todennäköisen vahvistumisen näkökulmasta perusteltu.”

Ylipäätään sote-uudissanasto on vaikeaa kapitaatiokorvauksineen ja omavalvontaohjelmineen. Sote-sanakirja ei riitä ratkaisuksi kielen ongelmiin, sitä paitsi kehämäiset määritelmät ”palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä palvelutarpeen arviointia” eivät ymmärrystä lisää.

Ulla Tiiliä on kiinniottänyt huomiota laajemmin sote-kielenkäytön tärkeään merkitykseen uudistuksessa. Uudistus teettää työntekijöillä lukuisia uusia tekstejä, joihin liittyvää työmäärää ja osaamista ei tunnisteta. Tiililä kirjoittaa: ”Kun tekstit ovat sote-uudistuksen keskeistä sisältöä, on myös kysyttävä, onko niiden tekemiseen varattu riittävästi viestinnällistä osaamista. Jos osaamista ei ole, tekstit tuskin täyttävät asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän viestinnän vaatimukset.”

—————————————————

Kielipoliisi jää nyt kirjoituslomalle ja palaa ruutuun elokuussa. Aurinkoista kesää kaikille kielenystäville!

Eri kielissä numeroiden merkintätavat vaihtelevat. Merkinnät tahtovat salakuljettua kielestä toiseen, jos ei kirjoittaja ole valpas. Seuraavat englannin merkintätavat poikkeavat suomalaisista suosituksista:

• Englannissa desimaalit erotetaan pisteellä (3.1), suomessa pilkulla (3,1).
• Isoissa luvuissa on englannissa pilkku erokkeena (30,000), meillä välilyönti (30 000).
• Prosentin merkki erotetaan suomessa välilyönnillä numerosta 5 %, englannissa ei 5%.
• Rahasummissa yksikkö tulee luvun eteen $100, meillä luvun jälkeen 100 €.
• Kellonajoissa minuutit erotetaan englannissa kaksoispisteellä (8:15), meillä pisteellä (8.15).
• Numeropäiväys kulkee jenkkityyliin kuukausi edellä (06-03-2017), meillä päivä ennen kuukautta (3.6.2017).
• Puhelinnumerojen suositukset tyylikirjoissa vaihtelevat mutta sisältävät yleensä sulkeita tai viivoja: +44 (0)1223 123456 tai 301-234-5678. Suomessa erokkeena on vain välilyönti.
• Joissain englanninkielisissä vuosiluvun ilmauksissa heittomerkki korvaa poistetun osan (’98), suomessa ei tässä käytetä heittomerkkiä eikä myöskään yhdysmerkkiä (98).

Roomalaisia numeroita käytetään jonkin verran enemmän kuin suomalaisissa teksteissä. Ainakin vuosiluvuissa pitää siis tunnistaa tuttujen I, V ja X lisäksi kirjaimet L (50), C (100), D (500) ja M (1000). Roomalaisiin kirjaimiin törmää usein pienaakkosina käännöskirjojen johdantosivuissa (i, ii, iii, iv, v), mikä on suomalaisille vieras käytäntö.

Numeroilmausten virheiden kymmenen kärki:

1) Järjestysluvun tunnus (1.6.) unohtuu kuukauden perästä.

2) Rahasummissa erokkeena käytetään virheellisesti pistettä välilyönnin sijaan (300 000).

3) Rajakohtailmauksiin lisätään turha ”välisenä aikana”, ajatusviiva riittää: 2–5.

4) Rajakohtailmauksissa ei käytetä suosituksen mukaista pitkää viivaa (–) vaan lyhyttä (-).

5) Päiväyksiin merkitään turhat etunollat. Suositus: 2.5.2017.

6) Partitiivin ja illatiivin päätteestä unohtuu pitkä vokaali: 4:ää, 6:een.

7) Päätteen vokaalia ei oteta viimeisen taipuvan osan mukaan: 400:aa. ei ”400:ää”.

8) Desimaaliluvuissa käytetään pistettä suositellun pilkun sijaan (3,14).

9) Erilliset numeroilmaukset ovat peräkkäin: ei ”vuonna 2017 23” vaan 23 vuonna 2017.

10) Puhelinnumerojen turhat sulkeet ja viivat. Suositus: 03 316 5043 tai +358 3 316 5043.

Voimassa on edelleen suositus, jonka mukaan alle kymmenen numerot kirjoitetaan sanoina. Numeroita on kuitenkin pidetty käytettävyysarvioissa nopeammin havaittavina, siksi jätän muuttamatta pienetkin numerot sanoiksi verkkoteksteissä.

Kirjoittamisen tutkimuksen päiviä vietettiin nyt toista kertaa, tällä kertaa Jyväskylän yliopistossa. Teemana oli kirjoittamisen muutos ja murros. Millaisia aihioita jäi mieleen kahden päivän puheista?

Anne Mäntysen puheenvuoro pani miettimään kirjoittamisen ohjauksen ja ylipäätään vuorovaikutuksen tasa-arvoisuutta; tutkimus viittaa siihen, että ohjaustilanteet ovat Suomessa hierarkkisempia ja yksisuuntaisempia kuin Ruotsissa.

Englanninkielisen tieteellisen artikkelin kielen muotoutumisesta puhui Niina Hynninen. Artikkelin kirjoittajat neuvottelivat pikemminkin ilmaisujen hyväksyttävyydestä kuin oikeakielisyydestä. Englannin ei esimerkiksi haluta olevan liian brittiläistä, jos se suunnataan kansainväliselle yleisölle.

Ulla Tiililä korosti kielen laajaa merkitystä: julkinen valta konkretisoituu tekstien ja kielen avulla. Kiinnostavaa on, kuuluuko kansalaista koskevan päätöksen perusteluissa asiantuntijan vai kansalaisen itsensä ääni.

Tieteellisen kirjoittamisen äänistä puhui puolestaan Sonja Kniivilä. Hänen mukaansa tutkimustekstissä voi olla kolme ääntä: alan yleinen, lähteen ääni ja kirjoittajan oma ääni. Kirjoittamisen opetuksessa äänien tunnistaminen on tärkeää, ja Kniivilä paneekin opiskelijat konkreettisesti merkitsemään äänet eri väreillä tekstiin.

Kirjoittamisen ja kielentaidon moniulotteisuutta havainnollisti päätöspuheessa Minna-Riitta Luukka. Kirjoittamisen tutkimus on laajentunut yksilöstä yhteisöön, oppimisesta sosiaalistumiseen ja yleistaidoista tilannetaitoihin. Kieli ja tekstit liittyvät kaikkiin asioihin yhteiskunnassa, siksi tarvitsemme syvenevää kielitietoisuutta.

Kielikukkasten sijaan olen bongaillut oikeita kukkia viime viikon Hollannin-matkalla. Häikäiseviä peltoja avautui erityisesti Noordoostpolsterissa. Kukkamatkalla paljastui, että tulppaani on lähtöisin Turkin seuduilta ja nimi viittaa turbaaniin. Taustalla on turkin sana tülbent, josta ovat lähtöisin hollannin tulpe, ranskan tulipe, ilalian tulipano, englannin tulip ja meidän tulppaanimme. Kun oikein silmin katsotaan, tulppaanin kukka muistuttaakin turbaania.

Tuttujen kukkien nimet näyttävät muutenkin olevan usein yhteneväisiä Euroopan kielissä. Ruusun taustalla on kreikan rhodon, josta on poikinut hollannin roos, enlannin rose, ruotsin ros, venäjän roza ja monia muita. Samasta sanaperheestä tulee myös alppiruusu eli rhododendron, joka on yhdistelmä kreikan sanoista rhodon ’ruusu’ ja dendron ’puu’.

Kreikan narkissos on ilmeisesti alkuaan viitannut iirikseen tai johonkin muuhun liljaan meidän nykyisen narsissimme sijasta. Narko-alku vihjaa sukulaissanojensa tapaan huumevaikutukseen, joka liljakasvilla on ilmeisesti ollut. Näyttävän miekkaliljan nimi sen sijaan juontaa latinan sanasta gladiolus, joka tarkoittaa pientä miekkaa ja on samaa kantaa kuin gladiaattori ’miekkamies’.

Kesäkukiksi voi jo nyt istuttaa orvokkeja, koska ne eivät säiky ankaraakaan säätä. Lönnrotin antaman orvokki-nimen taustalla on aiempi orvonkukka. ilmeisesti kovat olot ovat tehneet siitä sitkeän selviytyjän.