Yksityinen kielitoimisto

  • Palvelut
  • Tietopankki
  • Julkaisut
  • Tapahtumat
  • Yritys
Olet täällä: Alkuun / Arkistot: kielitoimisto

Viikon sana on sähköinen asiakaspalvelu.

25.9.2017

Suuri osa asiakastyöstä tehdään nykyisin verkkopalveluissa. Asiakkaat ottavat yhteyttä chatissa, Twitterissä, Facebookissa ja sähköpostissa. Sähköiset kanavat ovat erinomaisia, siloin kun kaikki toimii. Se taas edellyttää ammattitaitoisia asiakaspalvelijoilta ja toimivia taustajärjestelmiä. Alla oleva tapaus Finnair innoitti laatimaan sähköisen asiakaspalvelun toivelistan:

  1. Asiakaspalvelun tehtävänä on ratkaista asiakkaan pulma.
  2.  Nopea vastaus on etu, mutta sen pitää viedä asiaa eteenpäin.
  3.  Ilmoitus verkkopalvelun virheestä on yritykselle hyödyksi.
  4. Jos verkkkopalvelussa on virhe, ilmoituksen pitäisi johtaa toimiin.
  5. Toimintavirheen aikana asia on hoidettava asiakaspalvelussa.
  6. Ystävälliset viestit ja fraasit menettävät uskottavuutensa, jos asia ei etene.
  7. Verkkopalvelun ongelma ei ratkea tarjoamalla korvaukseksi elokuvalippuja.

Ja vielä toivelistan taustalla oleva tapaus:

Ostin Finnairilta lennon Montrealiin. Halusin varata paikan matkakumppanin vierestä ja maksaakin siitä. Osoittautui kuitenkin, että kyse oli niin sanotusta codeshare-lennosta, jota eri lentoyhtiöt myyvät omilla numeroillaan.

Finnairin sivuilla kävi ilmi, että paikanvaraus on mahdollista tehdä vain Finnairin koneeseen. Linkeitse ohjattiin Brittish Airwaysin sivulle jatkolennon paikanvaraukseen. Täytin BA:n lomakesarjat, mutta viimeisellä sivulla ilmoitettiin, että luottokorttiani ei voitu veloittaa. Täytin lomakkeet kahdesti uudestaan ja kokeilin kolmea luottokorttia, mutta törmäsin aina samaan ilmoitukseen.

Ilmoitin pulmasta lennon myyneen Finnairin asiakaspalveluun. Asiakaspalvelijat vastailivat ystävällisesti mutta eivät ryhtyneet toimiin, ”koska kyse on codeshare-lennosta”. Lähetin British Airwaysille sähköpostia vain kuullakseni, että heidän palvelussaan ei ole vikaa. Kokeiltuani vielä kerran verkkopalvelua soitin BA:n asiakaspalveluun, joka otti tiedot ja lupasi hoitaa asian. Virkailija ilmoitti varanneensa paikat, mutta viiden minuutin kuluttua kolahti sähköpostiin tuttu ”Emme voineet veloittaa luottokorttianne”. Argh.

Lopetin varailun sikseen, mutta lähetin molemmille yhtiöille kuvauksen verkkopalvelun viasta ja pyysin korjaamaan sen. Finnair vastasi itsestäänselvyyksillä (”jos varausta ei voi tehdä, paikan saa lähtöselvitystilanteessa”), British Airways lähetti kymmensivuisen palvelukyselyn ja myönsi myöhemmin järjestelmänsä virheen. Olennaista oli, että asiaa ei hoidettu lukuisista yhteydenotoista huolimatta ja myyjän eli Finnairin palvelu loppui lennon maksutapahtumaan. Jos verkkopalvelut eivät toimi, palvelun myyjän vastuulla on hoitaa asia tai ilmoittaa ennen ostoa, että codeshare-lennoilla ei palveluja ole saatavilla.

Paluumatka alkoi American Airwaysin kyydissä. Kysyin yhtiön tiskillä ohimennen – onnistumiseen uskomatta –, olisiko mahdollista varata paikat myös muiden yhtiöiden jatkolennoille. Paikat järjestyivät oitis ja kiitokseen vastattiin: ”That’s what they are paying me for”. Vink, vink, Finnair.

Kategoriassa: Sana viikonvaihteeksi

Olen sanaton: ”After Work – K50 -tapahtuma”

19.9.2017

Hei ministeriö, menikö iltamien otsikko omasta mielestänne nappiin?

Kategoriassa: Kielikuvia

Viikon sana on puhuttelu.

18.9.2017

Puhuttelu puhuttaa virkaviestijöitä. Viranomaiset ovat pikku hiljaa siirtyneet sinutteluun mutta tuntevat edelleen itsensä epävarmoiksi puhuttelumuotoa valitessaan. Eveliina Tolvanen selvitti väitöskirjassaan suomalaisten ja ruotsalaisten eläkekirjeitten puhuttelumuotoja. Ruotsissa sinuttelu oli jo 70-luvulla virkakirjeissä teitittelyä yleisempää, mutta suomen kielessä muutos on edelleen meneillään.

Koska puhuttelumuodot eivät ole vakiintuneita, tilanteittain käytetään yksikköä ja monikkoa tai vältetään suoraa henkilöviittausta (Tukea voi hakea – –, Unohtuiko jotain?). Puhuttelu on suomessa myös monitulkintaisempaa kuin ruotsissa. Mielenkiintoinen on Tolvasen havainto siitä, että suomalaisissa virkateksteissä puhuttelu liittyy myönteisiin merkityksiin: saat, sinulla on mahdollisuus. Kielteisissä yhteyksissä persoona taas häivytetään esimerkiksi passiivilla.

Mitä merkitystä puhuttelutavalla sitten on? Suora puhuttelu luo Tolvasen mukaan suhdetta kirjoittajan ja lukijan välille. Vaikutus on kahtalainen: puhuttelumuoto toisaalta heijastaa mutta toisaalta myös rakentaa sosiaalisia suhteita. Sinuttelulla luodaan läheisyyttä osapuolten välille, teitittelyllä puolestaan sosiaalista etäisyyttä. Sinuttelua pidetään usein tasa-arvoisena lähestymistapana, mutta se voidaan tulkita myös keinotekoiseksi tavaksi peittää epätasa-arvoa. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat monet kielelliset valinnat, ei yksin puhuttelumuoto.

Kategoriassa: Sana viikonvaihteeksi

Ilo jakaa hyviä uutisia

15.9.2017

Pitkän väännön jälkeen hyvä päätös. Kiitos.

Kategoriassa: Kielikuvia

Viikon sana on tiivistys.

11.9.2017

Pari viikkoa sitten Atso Almila vinkkasi, että 140 merkkiä riittää paremmin, kun jättää ”minät” pois: (minä) huomasin, (minun) mielestäni. Mitä muita keinoja on tiivistää sanottavansa tviitin mittaiseksi? Esimerkit on poimittu viime viikkojen tviiteistä.

1 merkin säästö

  • Turhat kirjaimet pois: kanttarelli > kantarelli.
  • Turhat välilyönnit pois: #Suomi100 -merkeissä > #Suomi100-merkeissä.
  • Ei-välttämättömät pilkut pois vaan- ja mutta-sanojen edestä.
  • Yksikkö monikon sijaan: autoilijat, tietyö… > autoilija…
  • Ja-sanan sijaan kaksoispiste: Syys saapuu ja koulu alkaa > Syys saapuu: koulu alkaa.

 2–3 merkin säästö

  • Lainausmerkit pois teosnimistä: ”Petos” > Petos.
  • Liitepartikkelit pois: vieläkin pahempi > vielä, saapas nähdä > saapa, saa.
  • Perusverbi johdoksen sijaan: kyselin > kysyin.
  • Olla-verbin harkittu poisjättö: Kirja on palkittu… > Kirja palkittu…
  • Yksikön suosiminen: Naiset ansaitsevat > nainen ansaitsee.

 4–8 merkin säästö

  • Luvut kirjoitetaan numeroina: kolme > 3.
  • Lyhyt sana pitkän sijaan: toimenpiteet > toimet, olosuhteet > olot.
  • Uudelleenmuotoilu: kuinka tunnistat > tunnistatko.
  • Vahvikesanat pois: hyvin, erittäin onnistunut > onnistunut.  
  • Lyhenteitä harkitusti: maanantaina 11.9. > ma 11.9.
  • Hakua palvelemattomat aihetunnisteet pois.
  • Koeta sovittaa tarpeellinen tunniste itse viestiin: Seuraavana #Tampere.
  • Minät ja sinät korvataan persoonapäätteillä Almilan esimerkin mukaan.

 Ehdota listaan täydennyksiä. Tiivistyskeinot sopivat kaikkiin teksteihin, ei vain tviitteihin.

Kategoriassa: Sana viikonvaihteeksi

Ennenkuulumaton sananvalinta

6.9.2017

Tämän jutun laulut ovat toistaiseksi ennen kuulemattomia. Kuuntelun jälkeen voi arvioida, ovatko myös ennenkuulumattomia.

Sanakirja:
ennenkuulumaton 'vertaansa vailla oleva, tavaton'
ennen kuulematon 'jota ei ole kuultu'

Kiitos vinkkauksesta Jussille.

Kategoriassa: Kielikuvia

Viikon sana on tietokirjafestivaali.

4.9.2017

Tietokirja.fi-festivaalista on kasvanut Suomen kiinnostavin kirjatapahtuma, joka sopii messuhumua karsastaville. Ohjelma on monipuolistunut, ja puhujavalinnat ovat oivallisia. Viime viikon keskiviikkona ja torstaina Tieteiden talossa rinnakkaissessiot keräsivät täysiä saleja, osaan kaikki halukkaat eivät mahtuneet.

Omia suosikkejani olivat avajaisten Timo Harakka ja Teemu Keskisarja. Harakka tiivisti napakasti kolme tietokirjatyyppiä: selfiet (esimerkkinä Alex), pamfletit ja historialuonnokset (esimerkkinä Kalle Kniivilän teokset). Keskisarja puolestaan piti räväkän vihapuheen, jossa tuomitsi yliopistojen kansainvälistymiskiiman ja internetin keinotodellisuuden: ”muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava”.

Paneeleista kiinnostavimpia oli sananvapauskeskustelu, jossa Elina Grundström nosti esiin huolestuttavan kehityksen. Hänen mukaansa toimittajien pidätykset ovat kahden viime vuosineljänneksen aikana nelinkertaistuneet Euroopassa ja perinteistä sananvapautta puolustavat yhä harvemmat tahot. Useissa maissa sosiaalinen media on valjastettu valtiopropagandan välineeksi.

Kepeänä vuoropuheluna johtamiskirjoja kommentoivat Pekka Seppänen ja Helena Åhman. Johtamista ohjaa yrityksissä muoti, vaikka eri tavat ovat pikemminkin rinnakkaisia. Johtamistapa pitäisi valita tilanteen, ei muodin mukaan. Kieli-ihmistä tietysti miellyttivät Seppäsen lukuisat lentävät lauseet: ”Strategia pitää jalkauttaa, koska sitä ei voi käsittää”.    

Kategoriassa: Sana viikonvaihteeksi

Ravintola nimeltä Kahvila

23.8.2017

Jos kyseessä kuitenkin on kahvila-ravintola, rinnasteisten yhdyssanan osien väliin tulee yhdysmerkki (vrt. parturi-kampaamo). Arjen kielenhuoltoa.

Kategoriassa: Kielikuvia

Suomen genetiivi, brändien pahin vihollinen

9.8.2017

Pilaisiko se Postin maineen, jos puhuttaisiin tavalliseen tapaan Postin kotipalveluista? Brändityöryhmät siivilöivät genetiivin mutta nielevät yhdyssanavirheet. Suomen genetiivi suojelukohteeksi!

Kategoriassa: Kielikuvia

Oikolukekaa edes kannet

19.7.2017

Iso L?! WSOY:n kirjankansiinkin ujutetaan mainoskielen huonoja tapoja. Tarkkana siellä kustantamossa.

Kategoriassa: Kielikuvia

  • « Edellinen sivu
  • 1
  • …
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • …
  • 54
  • Seuraava sivu »

Search

    Pyydä tarjous.

    Valikoimaamme kuuluvat verkkoviestintään, kirjoittamiseen, kielenhuoltoon, verkko-opetukseen, sosiaaliseen mediaan ja asiantuntijaviestintään liittyvät koulutukset.

    Yksityinen kielitoimisto

    Tampere
    Puh. 040 5702 901
    info@yksityinenkielitoimisto.fi© 2026 · Yksityinen kielitoimisto · Sollertis

    • Suomi
    • English