Tietokirja.fi-festivaalista on kasvanut Suomen kiinnostavin kirjatapahtuma, joka sopii messuhumua karsastaville. Ohjelma on monipuolistunut, ja puhujavalinnat ovat oivallisia. Viime viikon keskiviikkona ja torstaina Tieteiden talossa rinnakkaissessiot keräsivät täysiä saleja, osaan kaikki halukkaat eivät mahtuneet.
Omia suosikkejani olivat avajaisten Timo Harakka ja Teemu Keskisarja. Harakka tiivisti napakasti kolme tietokirjatyyppiä: selfiet (esimerkkinä Alex), pamfletit ja historialuonnokset (esimerkkinä Kalle Kniivilän teokset). Keskisarja puolestaan piti räväkän vihapuheen, jossa tuomitsi yliopistojen kansainvälistymiskiiman ja internetin keinotodellisuuden: ”muuten olen sitä mieltä, että internet on tuhottava”.
Paneeleista kiinnostavimpia oli sananvapauskeskustelu, jossa Elina Grundström nosti esiin huolestuttavan kehityksen. Hänen mukaansa toimittajien pidätykset ovat kahden viime vuosineljänneksen aikana nelinkertaistuneet Euroopassa ja perinteistä sananvapautta puolustavat yhä harvemmat tahot. Useissa maissa sosiaalinen media on valjastettu valtiopropagandan välineeksi.
Kepeänä vuoropuheluna johtamiskirjoja kommentoivat Pekka Seppänen ja Helena Åhman. Johtamista ohjaa yrityksissä muoti, vaikka eri tavat ovat pikemminkin rinnakkaisia. Johtamistapa pitäisi valita tilanteen, ei muodin mukaan. Kieli-ihmistä tietysti miellyttivät Seppäsen lukuisat lentävät lauseet: ”Strategia pitää jalkauttaa, koska sitä ei voi käsittää”.