SomeTime on avoin itseohjautuvasti järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa suomalaiset verkkoaktiivit ideoimaan sosiaalisen median käyttötapoja. SomeTime järjestettiin ensimmäistä kertaa 2010, ja se on koonnut vuosittain kahdesta kolmeensataan etä- ja lähiosallistujaa. Tämän vuoden SomeTime oli lauantaina 14.5. sopivasti toimistoni naapurissa Tampereen teknillisessä yliopistossa, joten oli mainio tilaisuus lähteä tutustumaan tunnelmaan, joka jää kokematta etäosallistumisessa.
Aamun ohjelman helmi oli Jari Jussilan esitys tunteiden mittaamisesta digiympäristössä. Jussilan ryhmän tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tunnepolkua esimerkiksi verkkokaupassa. Mikä tuo hallinnan tunnetta, intoa, myönteisyyttä tai kielteisyyttä? Entä millaisia tunteita ilmentäviä viestejä mieluiten jatkolähetetään Twitterissä? Suppean aineiston perusteella näyttäisi siltä, että ällistystä ja riemua sisältävät tviitit leviävät tehokkaimmin.
Jaana-Piia Mäkiniemi käsitteli tunteita opetuksen näkökulmasta otsikolla Teknologia opetuksessa – innostusta vai ärsytystä? Kiireisessä tilanteessa opettajille ei kannata tuoda uutta teknologiaa, sillä kouluissa ei ole tarvittavaa teknistä ynnä muuta käyttötukea. Kuitenkin hyvin valmisteltu käyttöönotto vähentää stressiä, koska se uudistaa työtapoja ja estää näin opettajan leipääntymisen.
Iltapäivä oli varattu työpajoille. Tarjolla oli esityksiä tulevaisuuden koulusta, verkkovanhemmuudesta, Periscopesta, Bufferista ja OneNotesta, jonka otankin käyttöön Outi Lammin suosittelun ansiosta.
Ovatko nuoret diginatiiveja vai diginaiiveja? Kaksi israelilaista tutkijaa ovat analysoineet digitaalista lukutaitoa. He katsovat sen koostuvan viidestä osa-alueesta: visuaalisten ohjeiden tulkitsemisesta, hyödyntämisen kyvystä, hypertekstitaidoista, informaatiolukutaidosta ja sosioemotionaalisesta osaamisesta. Visuaalisten ohjeiden tulkitseminen on kuvallisten vihjeiden ymmärtämistä, ja hyödyntämisen kyky auttaa luomaan olemassa olevasta materiaalista uutta. Hypertaitoinen osaa yhdistää ei-lineaariset tietoainekset kokonaisuudeksi, informaatiolukutaito saa arvioimaan lähteitä kriittisesti, ja sosioemotionaaliset taidot liittyvät verkkoyhteisöjen toimintakulttuuriin.
Mitatessaan näitä lukutaidon lajeja lukio-, yliopisto- ja aikuisryhmällä tutkijat totesivat nuorten hallitsevan aikuisia paremmin visuaalisen ja hyperlukutaidon, kun taas tuottaminen ja lähdekritiikki olivat aikuisryhmän vahvuuksia. Sosioemotionaalisen osaamisen tulokset olivat ristiriitaisia ja vaativat lisäselvitystä.
Digilukutaidon erittely selkiyttää keskustelua siitä, ovatko nuoret diginatiiveja vai diginaiiveja. Tämän tutkimuksen mukaan sekä nuoret että aikuiset ovat molempia.
(vk 18 – 2016)
Viikon sana on kapulakisa 2016.
Taas on aika ilmiantaa vuoden kapula. Oletko bongannut viime kesän jälkeen virkatekstin, joka sai haukkomaan henkeä? Jouduitko purkamaan päätöksen koodia sanakirjan kanssa? Tyrmäsikö virkamies sinut viisiosaisella uudissanalla? Iske takaisin ja lähetä ehdotuksesi vuoden kapulaksi joko nimellä tai nimimerkillä. Kapuloita voi lähettää toukokuun ajan Twitter- tai Facebook-viestinä Kielipoliisille tai sähköpostitse osoitteeseen info@yksityinenkielitoimisto.net. Ehdotusten joukosta valitaan 3–5 finalistia, joista yleisö äänestää voittajan 9. kesäkuuta FCG:n foorumin Kielipoliisin 10 kärjessä -tapahtumassa. Leikkimielisen kisan tavoitteena on kiinnittää huomiota virkakieleen yleisesti, ei kiusata yksittäisiä hallintokapulan kanssa kamppailevia kirjoittajia. Tulee kova kisa – tämä on ollut hyvä kapulavuosi!
Digiajan virkamiehen on oltava itse läsnä sosiaalisessa mediassa kertomassa näkemyksiään arkisella yleiskielellä. Tavoitettavuus paranee, ja kansalaisten kynnys yhteydenottoon alenee.
Sosiaalinen media myös muuttaa hallintokieltä. Kun virkamiehet ja asiantuntijat ovat suorassa yhteydessä kansalaisten kanssa, on vaikea linnoittautua etäännyttävän kapulan suojiin. Asioista on yksinkertaisesti opittava puhumaan selväkielellä.
Twitter muun muassa on verraton työkalu, joka pakottaa tiivistämään ja yleistajuistamaan sanontaansa. Se sopii kansalaiskeskusteluun ja viestinnän kehittämiseen. Keskustelun seuraaminen on ainakin yhtä oleellista kuin oma puhe. Tviitit tarjoavat paljon useammin hiljaisia signaaleja kuin niitä äänekkäitä, joihin perinteinen media tarttuu.
Virkamies ei voi ulkoistaa läsnäoloaan, se täytyy sisäistää.
Huolto- ja remonttifirmojen tiedotteet ovat rikasta aineistoa kielenhuoltajille. Kun ydintehtävä on muu kuin paperinpyörittely, kieliasuun ei juuri kiinnitetä huomiota. Annan tämän kerran ohjeet tiedotteiden parantamiseksi ja jätän huomauttelun siihen, jos pihatyöt hoidetaan asiallisesti. Ottakaa huomioon seuraavat seikat:
1) Tekstiä ei kirjoiteta suuraakkosin.
2) Ei otsikoksi HUOM! vaan ”Pihat ja autohalli pestään 11.4. klo 13–15”.
3) ”Suoritamme pesun” on selväkielellä ”pesemme”.
4) Kaikki neljä huutomerkkiä muutetaan pisteiksi.
5) Poistetaan turha yhdysmerkki ilmauksesta ”pihojen- sekä autohallin”.
6) 11.04-16 korjataan muotoon 11.4.2016; vuoden voi myös jättää pois.
7) KLO.-lyhenteeseen ei tule pistettä.
8) Rajakohtailmaus 13.00-15.00 vaatii pitkän viivan: 13–15.
9) Kun ilmauksessa on tuo viiva, ei enää merkitä ”välisenä aikana”.
Kiitos.
