SomeTime on avoin itseohjautuvasti järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa suomalaiset verkkoaktiivit ideoimaan sosiaalisen median käyttötapoja. SomeTime järjestettiin ensimmäistä kertaa 2010, ja se on koonnut vuosittain kahdesta kolmeensataan etä- ja lähiosallistujaa. Tämän vuoden SomeTime oli lauantaina 14.5. sopivasti toimistoni naapurissa Tampereen teknillisessä yliopistossa, joten oli mainio tilaisuus lähteä tutustumaan tunnelmaan, joka jää kokematta etäosallistumisessa.
Aamun ohjelman helmi oli Jari Jussilan esitys tunteiden mittaamisesta digiympäristössä. Jussilan ryhmän tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tunnepolkua esimerkiksi verkkokaupassa. Mikä tuo hallinnan tunnetta, intoa, myönteisyyttä tai kielteisyyttä? Entä millaisia tunteita ilmentäviä viestejä mieluiten jatkolähetetään Twitterissä? Suppean aineiston perusteella näyttäisi siltä, että ällistystä ja riemua sisältävät tviitit leviävät tehokkaimmin.
Jaana-Piia Mäkiniemi käsitteli tunteita opetuksen näkökulmasta otsikolla Teknologia opetuksessa – innostusta vai ärsytystä? Kiireisessä tilanteessa opettajille ei kannata tuoda uutta teknologiaa, sillä kouluissa ei ole tarvittavaa teknistä ynnä muuta käyttötukea. Kuitenkin hyvin valmisteltu käyttöönotto vähentää stressiä, koska se uudistaa työtapoja ja estää näin opettajan leipääntymisen.
Iltapäivä oli varattu työpajoille. Tarjolla oli esityksiä tulevaisuuden koulusta, verkkovanhemmuudesta, Periscopesta, Bufferista ja OneNotesta, jonka otankin käyttöön Outi Lammin suosittelun ansiosta.