Olin viikko sitten FCG:n Esimiesfoorumissa, jonka teemana oli muutos. Monissa esityksissä puhuttiin luottamuksesta. Avauspuheenvuorossa TEMin hankejohtaja Margita Klemetti siteerasi tuoretta tutkimusta, jonka mukaan 94 prosenttia suomalaisista esimiehistä luottaa alaisiinsa, mutta tämä ei välttämättä näy työyhteisöissä.

Miten luottamusta osoitetaan ja miten sitä kasvatetaan? Puheissa korostettiin, että yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen ovat luottamusta lisääviä toimia. Johtamista tutkinut Anu Pynnönen kannusti esimiehiä olemaan helposti lähestyttävissä ja johtamaan esimerkillään. Nopea puuttuminen ja suora palaute estää asioita kriisiytymästä ja antaa mahdollisuuden joustaviin korjausliikkeisiin.

Itse puhuin muutosviestinnästä, jossa luottamus on myös avaintekijä. Luottamusta lisäävät tavoitteiden avoimuus sekä hyvät aikeet. Arvioimme luotettavuutta ihmisen vilpittömyyden perusteella, sanoo luottamuksesta väitellyt Nina Laine. Vilpittömyyden lisäksi luotettavuuteen tarvitaan asiantuntemusta, johon ammatillinen yhteistyö perustuu. Luottamusta ei ole otettavissa käyttöön vain muutosta varten, sillä sen rakentumiseen vaikuttaa koko yhteinen työhistoria.

”Luku Startti” on lukemisen ja kirjoittamisen oppikirja maahanmuuttajille. Tämän suomen kielen kirjan on julkaissut Finn Lectura -kustantamo, ja sen tekijöinä ovat suomen kielen opettajat Kaisa Häkkinen ja  Anna Nylund. Molemmat ovat epäilemättä hyvin selvillä kielenhuollon suosituksista. Olen pohtinut pääni puhki, miten tekijäkaksikko on päätynyt antamaan suomen kielen oppikirjalle suositusten vastaisen mainoskielisen nimen. Kustantajan sivuilta käy ilmi, että kirja on saanut seurakseen äänitteen ja opettajan oppaan, jotka molemmat on kirjoitettu ilman yhdysmerkkiä. Jos nämä ovat tietoisia ratkaisuja, ne olisi mielestäni tarpeen perustella. Mistä tässä on kyse?

Oikeuslingvistiikkaan tutustuminen ei ollut läpihuutojuttu. Isojen periaatteiden lisäksi juutuin koukuttaviin yksityiskohtiin.

Erityisesti huvitti termi juridinen pronomini, joka antoi tutulle asialle hauskan nimen. Juridisiksi pronomineiksi sanotaan sellaisia täsmenteitä kuin edellä mainittu ja sanottu, jotka voitaisiin korvata sanalla tämä tai jättää pois. Mattilan selvityksen mukaan Valtionsäädöstietopankissa on runsaasti edellä mainittuja (455), sanottuja (409) ja mainittuja (1180).

Periodityyli puolestaan kuvaa oikeuskielen aiempaa pitkävirkkeisyyttä. Tuomioistuinpäätöksessä koottiin samaan virkkeeseen sekä tosiasiat että niistä tehtävät johtopäätökset perusteluineen. Pitkäkin päätös saattoi koostua yhdestä tai kahdesta monipolvisesta virkkeestä. Aiemmin pitkä virke oli ammattitaidon mitta, mutta nykyisin periodityyli on onneksi historiaa.

Monet sanat avautuivat uudella tavalla Oikeuslingvistiikka-kirjan ansiosta. Esimerkiksi emansipaatio oli alun perin tarkka roomalainen lakitermi, jolla ”vajaavaltainen voitiin vapauttaa perheenisän vallasta”. Lakikielen vanha kummajainen tuottamuksellinen teko johtuukin arkisesti huolimattomuudesta, ja astalo on jo laissakin suomennettu ’välineeksi’. Läpihuutojuttu on sekin tuomioistuimesta peräisin: se viittaa oikeusasiaan, joka siirretään myöhemmäksi heti asian esiin huutamisen jälkeen, koska aineisto ei ole valmis.

Olen lueskellut Heikki Mattilan teosta Vertaileva oikeuslingvistiikka. Perusteellinen teos paljastaa, kuinka sidoksissa lakitekstit ovat latinan kieleen ja roomalaiseen oikeuteen. Vielä keskiajalla ja uuden ajan ensimmäisinä vuosisatoina juristit käyttivät latinaa ja se oli myös tuomioistuinten sekä viranomaisten pöytäkirjojen kieli.

Käytännöllisten tehtäviensä lisäksi oikeuskieli pitää yllä lain arvovaltaa. Siksi juridisessa kielenkäytössä pitäydytään mielellään vanhahtavissa ja juhlallisissa ilmauksissa. Vuosituhannnen vaihteessa suomenkielisissä oikeusteksteissä oli Mattilan mukaan käytössä yli 600 latinalaista termiä ja fraasia, esimerkiksi ex ante (ennalta), in casu (tapauskohtaisesti), expressis verbis (nimenomaisin sanoin).

Juristit mielellään myös erottautuvat b.f. eli bona fide (vilpittömässä mielessä) vierassanojen ja lyhenteiden avulla ei-asiantuntijoista. Erikoiskieli vahvistaa oman osaamisen arvoa, siksi jotkut voivat tarkoituksellisesti m.f. eli mala fide (vilpillisessä mielessä) sulkea tavalliset kuolevaiset oikeusasioiden ulkopuolelle.

https://www.yksityinenkielitoimisto.fi/2578/

Oletko törmännyt kansanlingvistiikaan? Et välttämättä termiin, mutta itse asiaan todennäköisesti. Kansanlingvistiikassa on kyse siitä, millä sanoilla jokamies kuvaa kielenkäyttöä.

Savolainen kuulemma vientää, turkulainen lyhentää, pohjalainen puhuu leveesti. Oulussa lisätään välivokaaleja tyhymästi ja Tampereella meinataan nääs.

Helsinkiläisten puhe kuulostaa leuhkalta, savo lupsakalta ja länsimurteet äijämäiseltä. Murrepiirteet ylipäätään usein tulkitaan miesmäisiksi, koska naiset pyrkivät miehiä selvemmin norminmukaiseen kieleen.

Hauskoja ovat myös kansankieliset murteiden nimitykset: kuikui-kieli (lounaismurteet), miumau-murre (karjalaismurre), mää-sää-kieli (Tampere), jänkhä-murre (peräpohjalaismurteet), mä-sä-slangi (Helsinki).

Kansanlingvistinen tutkimus on käsitellyt etupäässä juuri murteita mutta viime vuosina kohteet ovat laajentuneet. Lisätietoa aiheesta tarjoaa Aila Mielikäisen ja Marjatta Palanderin teos Miten suomalaiset puhuvat murteista?, josta edellä mainitut esimerkit ovat peräisin.

Juhannukseen kuuluvat yölliset taiat. Jos panee tyynyn alle seitsemän kukkaa, näkee unessa tulevan puolisonsa. Jos valikoi mukaan alla olevat kukat, joiden nimet tulevat kreikasta, puoliso muistuttanee kreikkalaista jumalaa.

Pioni on peräisin kreikan ”paionia”-sanasta, joka viitaa lääketieteen jumalaan. Pionia on aiemmin käytetty lääkkeenä.

Iiris on alkuaan jumalan sanansaattaja ja sateenkaaren jumala.

Asteri tulee kreikan tähteä tarkoittavasta sanasta ”aster”.

Krysanteemi tarkoittaa kultaista kukkaa. Alkukielen ”khrysanthemon” koostuu sanoista khrysos ’kulta’ ja anthemon ’kukka’.

Rhododendron eli alppiruusu tulee kreikan sanoista rhodon ’ruusu’ ja dendron ’puu’.

Hyasintin taustalla on kreikan ”hyakinthos”. Sana viittaa Apollon rakastamaan sankarijumalaan, jonka verestä Apollon loi hyasintin.

Narsissi juontuu sanasta ”narkissos”, joka viittaa narko-sukulaistensa tavoin uneen tai turtumukseen. Narsissit ovat tarun mukaan syntyneet komeasta Narkissoksesta, joka ihaili turhan pitkään omaa kuvajaistaan vedessä ja muuttui keltavalkoiseksi kukaksi.

Hyviä juhannustaikoja ja mukavaa kesän jatkoa kaikille lukijoille. Viikon sana jää kesätauolle ja palaa ruutuun elokuussa.