Mikä on sopiva päivitystahti sosiaalisessa mediassa? Jos tahti on hidas, käyttäjät unohtavat sinut. Jos taas suollat päivityksiä joka tunti, kuormitat lukijoita. Blogeja voi päivittää mielestäni kerran viikossa tai kahdessa, mikä sekin vaatii jo bloginpitäjältä sitkeyttä. Verkkokurssilaisia ohjeistan käýmään keskustelupalstalla vähintään kaksi kertaa viikossa, ja sama päivitystahti sopinee työkäyttäjälle myös Facebookiin. Twitterissä päivityksiä voi tehdä enemmän, jos on tarjottavana kiinnostavaa sisältöä. Omaan lukurytmiini sopii kolme neljä päivitystä vuorokaudessa. Jos sama puhuja täyttää aina koko aikajanan, lopetan seuraamisen. Ratkaiseva on kuitenkin kiinnostavuuden ja kuormituksen suhde: parasta on omaperäinen sisältö tai sanomisen tapa. Liika puheliaisuus ja nokkeluus alkavat kuitenkin rasittaa pitemmän päälle niin verkossa kuin muuallakin.
Viikon sana on Boulderin vala.
Olen lopen kyllästynyt kotimaiseen roskapostiin. Suodattimet seulovat nykyisin tehokkaasti englanninkieliset lääke- ja lainatarjoukset, mutta tilalle ovat tulleet kotimaisten tunnettujen ja tuntemattomien yritysten ”mainos kirjeet”. Sähköpostin läpikäynti muistuttaa todellakin Monty Pythonin vanhaasketsiä, josta roskapostin spämmi-nimitys lähti lentoon: sketsissä ruokalistan kaikki annokset sisältävät samaa Spam-purkkilihaa. Yksityisille ei sähköisiä myyntikirjeitä saa luvatta lähettää, mutta yrityksiä voi laillisesti kiusata. Niinpä työpostin tukkivat toimistokalusteiden, painotuotteiden, siivousliikkeiden, verkkopalvelujen, koulutuksien ja perintätoimistojen mainokset. Olisikohan taas aika yhteisesti vahvistaa Boulderin vala: ”En missään oloissa osta mitään ei-toivotun sähköpostin perusteella. En myöskään lähetä eteenpäin ketjukirjeitä, vetoomuksia, joukkopostituksia tai virusvaroituksia useille vastaanottajille. Tämä on minun panokseni verkkoyhteisön säilymiselle.”
Viikon sana on Guy Adamsin tapaus.
Luottamukseni Twitteriin koki melkoisen kolauksen viime viikolla. Twitter sulki yllättäen Independent-lehden toimittajan Guy Adamsin tilin sen jälkeen, kun tämä oli arvostellut Twitterin yhteistyökumppanin NBC:n olympialähetyksiä ja julkaissut viestissään lähetyksistä vastaavan johtajan sähköpostiosoitteen. Twitter oli tiedottanut NBC:lle viesteistä ja sulkitoimittajan Twitter-tilin vetoamalla sääntöihinsä, joiden mukaan yksityistietoja ei ole lupa julkaista viesteissä. Adamsin viestissä mainittiin kuitenkin vain johtajan julkinen työsähköpostiosoite, joka on tarjolla verkossa avoimesti. Adamsin tili palautettiin parin päivän kuluttua, mutta ilman kunnollista selvitystä tai anteeksipyyntöä. Olisikohan palautus onnistunut, ilman Independent-lehden ja toimittajantyön tuomaa julkisuutta? Tilin yhtäkkinen sulkeminen oli herättävä havaintoesitys niistä ongelmista, jotka piilevät kaupallisen palveluntarjoajan toiminnassa. Olemme tottuneet paheksumaan valtiosensuuria, mutta nyt törmätään yrityssensuuriin, joka on tullut tutuksi muutenkin juuri olympialaisten yhteydessä. Sananvapaudella saattaa olla siis suurempiakin uhkia kuin nimettömät verkkokeskustelijat.
Viikon sana on kultainen kysymys.
Kesän lukulistallani oli Janne Jääskeläisen Verkkopalvelun ostajan opas. Yllätyin iloisesti kirjoittajan rempseästä tyylistä ja asiakaskeskeisestä lähestymistavasta. Kantavana ajatuksena kirjassa on kultainen kysymys ”Mikä on sivuston tarkoitus?” (Kultainen sääntö taas on Jääskeläisen mukaan ”Se jolla on kulta, sanelee säännöt”.) Verkkopalvelujen tilaajan ja toimittajan on osattava vastata kultaiseen kysymykseen, sillä vastaus määrää sen, mitä käytännön ratkaisuja tehdään. Tarkoituksen toteutumista selvitetään mittaamalla, ja yksi parhaista mittareista on Jääskeläisen mukaan raha. Hänen oppaansa palveleekin parhaiten niitä, joiden sivusto myy selkeästi jotakin, mutta hyödyttää myös julkisia aloja. Vaikka ne eivät suoranaisesti kauppaa mitään, mittaus kertoo palvelujen kiinnostavuudesta ja käytettävyydestä, jotka taas ovat muutettavissa säästöiksi. Onnistumista arvioidaan kääntämällä verkkopalvelun tarkoitus sellaiseksi käyttäjän toiminnaksi, jota voi mitata: kuinka moni ostaa, rekisteröityy, kommentoi, tilaa uutiskirjeen − tai jättää soittamatta asiakaspalveluun. Verkkopalvelun tarkoitus toteutuu parhaiten, kun polku tavoiteltuun toimintaan tehdään yksinkertaiseksi.
- « Edellinen sivu
- 1
- …
- 51
- 52
- 53