Runebergin päivää juhlistetaan perinteisesti runebergintortulla. Tortun nimi niin kuin muutkin ruokalajit kirjoitetaan pienellä ja yhteen. Ohjeen julkaiseminen olkoon vuosittainen perinne, kunnes keskusliikkeet ja mainostajat omaksuvat tämän yksinkertaisen suosituksen.

Suomenkieliset sanat ovat tekstissä helppokäyttöisiä. Kirjoittajan ei tarvitse ihmetellä, miten pääte merkitään, kun käyttää plug-inin sijasta kotoista sanaa lisäosa.

Yleisesti vierassanaan pääte merkitään samoin kuin suomenkieliseen sanaan. Heittomerkki tulee vain siinä tapauksessa, että kirjoitusasu päättyy konsonanttiin mutta ääntöasu vokaaliin, esim. show'n ja buffet'ssa.

Luetelmia käytetään paljon, mutta muotoilu jää tarkistamatta.

1) Luetelman alakohdat alkavat pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat osa johtolausetta. Vain viimeisen alakohdan jälkeen tulee piste.
2) Isolla kirjaimella alakohdat alkavat vain silloin, kun ne ovat kokonaisia virkkeitä ja päättyvät pisteeseen.
3) Johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste vain silloin, kun se tulisi myös vastaavaan virkkeeseen.
4) Luetelmaviiva on pitkä.
5) Luetelman alakohtien on oltava muodoltaan täysin samanlaisia.

Hopi, hopi, nyt korjaamaan verkkosivuille ja lukuisiin asiakirjoihin.

Usein on tullut huomautettua jokien ja järvien nimien oikeinkirjoituksesta. Toistuvasti viestimissä näkee silti suositusten vastaista yhdysmerkkiä varsinkin vierasnimien yhteydessä. Seimjoki kuitenkin kirjoitetaan samoin kuin kotoinen Aurajoki ja Baikaljärvi niin kuin Näsijärvi. Vink, vink.

Onhan taas onneton sekamuoto. Eikö vakiintunut kirjoitusasu kelpaa teille, senkin barbaarit? (Kiitos Anskulle vinkistä.)

Vanha kunnon Kirjavälitys muuttaa nimensä hankalaksi Storia Logistiikaksi. Kunpa olisivat lukeneet välittämiään kielenhuollon kirjoja (nyk. "storioita") tai edes lainanneet niitä kirjastosta (nyk. "storiasto"), niin olisi jäänyt muutos vain sisäpiirin vitsiksi. Jep, jep.

Nyt tehdään ruokalista uudenvuoden juhlaan, ei koko vuodeksi.
Hyvää uudenvuodenaattoa, uuttavuotta ja uutta vuotta 2024 kaikille kielenystäville.

Miksi kieli-ihmisiä pitäisi kuunnella julkisten palvelujen nimeämisessä? Vastauksena on kuusi nimeä, jotka eivät hyvinvointiamme paranna. Niiden ongelma juontaa kapulaisesta "hyvinvointialueesta", joka runnottiin läpi vastustuksesta huolimatta.

Hyvä nimi on helppo käyttää, tunnistaa ja ymmärtää. Ja se ei ole lyhenne. Just eikä melkein.

Kiitos bonuksista ja tilipäivistä, mutta mieluummin molemmat oikeaoppisin pienin alkukirjaimin. Hymynaama eduille, surunaama isokirjainkikkailulle.

Osapuoli-ilmaukset kirjoitetaan useammin väärin kuin oikein. Valitse viivaton vaihtoehto, jos viivojen pituus ja välilyönnit aiheuttavat päänvaivaa:

• Lielahden ja Lakialan kaksoisraide
  
• Tampereen ja Seinäjoen rataosuus
  
• Tampereen ja Oulun rataosuus.
  

Vink, vink.