Yritysnimet taipuvat yleensä yleisnimien tavoin. Yhä useammin juuri nimien taivutuksessa kuitenkin poiketaan suosituksista. Kumpaa sinä käyttäisit: Tuhton vai Tuhdon?

Asianajajapäivän epäasiallinen kirjoitusasu näkyy ikävästi tämän päivän uutiskuvissa. Kieliasianajajaa kaivattaisiin.

Selasin paikallislehden ja havaitsin, että entistä useammin joulu oli kirjoitettu jopa yritysten jouluntoivotuksissa pienellä alkukirjaimella. Arviolta puolet noudatti suosituksen mukaista kirjoitustapaa. Ihmeiden ja tunnustekojen aika ei sittenkään ole ohi.

Hei HK, karjalanpaisti niin kuin muutkin ruokalajit kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Sitä paitsi "karjalanpaistivinkit" on yhdyssana. Pankaa hautumaan tai tulee pataan.

Vierassanojen päätteen vokaalia ei ole aina helppo valita, koska sanojen ääntöasu poikkeaa kirjoitusasusta ja sanoissa voi olla sekä etu- että takavokaaleja. Suomessahan on yleensä vain jompiakumpia, ja pääte määräytyy joko a- tai ä-sarjan mukaan, esimerkiksi salassa tai sälässä. Vaikka vierassanojen päätteissä on horjuntaa, tuntuisi luontevalta puhua joko mailista tai meilistä, ei mailistä.

Suosituksen mukaan kirjoitetaan ne, jotka ja se, joka. Näissä tapauksissa on kyse ihmisistä yleensä, ei tietyistä henkilöistä. Yhä useammin lehtijutuissa kuitenkin näkyy olevan "he, jotka". Kirjoittajat lienevät epävarmoja, koska muissa tapauksissa ihmiseen viittaavat hän ja he. Ilmiön yleistymiseen kiinnitti huomiota Pirjo, jota saamme myös kiittää esimerkeistä.

Veikeästi kieliohjeissa kirjoitetaan usein suomen kieli yhdyssanaksi ja kielenhuolto sanaliitoksi. Sattuuhan sitä.😉

Hei ministeriö, menikö iltamien otsikko omasta mielestänne nappiin?

Pitkän väännön jälkeen hyvä päätös. Kiitos.

Tämän jutun laulut ovat toistaiseksi ennen kuulemattomia. Kuuntelun jälkeen voi arvioida, ovatko myös ennenkuulumattomia.

Sanakirja:
ennenkuulumaton 'vertaansa vailla oleva, tavaton'
ennen kuulematon 'jota ei ole kuultu'

Kiitos vinkkauksesta Jussille.