Online Educassa puhuttiin paljon opetuskulttuurin muutoksen ja informaalisen oppimisen puolesta. Sosiaalinen median käyttöä hehkuttivat sekä isot toimijat (IBM:n tilaisuus oikealla) että yksityiset opettajat (keskellä Esben Lydiksen Kööpenhaminasta). Konferenssin ainoa sosiaalisen median kriitikko oli sähäkkään väittelyyn osallistunut Aric Sillman (vasemmalla). |
Online Educa järjestettiin viidettätoista kertaa, ja konferenssiin osallistui yli 2 000 verkko-oppimisen ammattilaista 90 maasta. Aiheet ja puhujat olivat sinänsä kiinnostavia, mutta puheenvuorot tuntuivat toistavan vanhoja vaatimuksia opetuksen muuttamisesta ilman todellisen tekemisen tuntua. Hyödyllisimpiä tilaisuuksia olivatkin mielestäni ne, joissa todella toteutettiin tuoreita toimintatapoja, esimerkiksi Pecha Kucha -esitykset, sosiaalinen media kielenopetuksessa ja minimalistinen verkkoympäristöjen suunnittelu. Todellinen ilotulitus oli ensimmäisen päivän päätteeksi järjestetty väittely, jossa peribrittiläiseen tapaan oli kaksi kärkevää vastakkaista näkemystä opetusteknologian hyödyistä. Varsinkin Aric Sigmanin ja Donald Clarkin puheet sähköistivät tunnelmaa pitkän päivän päätteeksi – tällaista tarvitaan lisää kaikkiin konferensseihin! Ehdoton suosikkini pääpuhujista oli Artur Dyro (Young Digital Planet), jonka mukaan tulevaisuuden kustannusmaailmassa on kaksi toimijaa: kirjailija ja palveluntarjoaja. Muutoksen suunta on selvä niin kustannuksen kuin opetuksenkin alalla, mutta tuskastuttavan hitaasti asiat etenevät käytännössä. Kyse kun ei ole tekniikasta vaan ihmisten toimintatavoista.
Zenna Atkins puhui värikkäästi nuorten uusista oppimistavoista ja koulun uskottavuusongelmasta. Online Educa -näyttelyssä olivat Suomesta mukana vain Aalto-yliopisto ja Metropolia, mutta Berliinin joulumarkkinoilta löytyi lisää suomalaisia osastoja. |