Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla -tutkimuksessa Janne Matikainen selvitteli, miksi ihmiset vaivautuvat kirjoittamaan ilmaiseksi blogeihin ja verkkoyhteisöihin. Aiemmissa tutkimuksissa on painotettu huomion tarvetta, mutta nyt tärkeimmiksi syiksi nousivat itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus muiden kanssa ja verkkoideologian toteuttaminen. Sosiaalisessa mediassa tekijän ja kuluttajan roolit sekoittuvat, eivätkä aktiiviset verkkoyhteisöt kaipaa vanhan median portinvartijoita.
Ääni kuuluville blogille
Selvästi on ollut tilausta valtamediaa täydentäville puheenvuoroille, kun ajattelee esimerkiksi blogien valtavaa määrää. Blogeja arvioidaan olevan maailmassa sata miljoonaa, ja uusia syntyy joka sekunti. Yhtä tärkeitä kuin blogitekstit ovat niiden kommentoinnit ja kytkökset eli se, miten blogit keskustelevat toistensa kanssa. Blogiyhteisö tarjoaa parhaimmillaan valtajulkisuutta täydentävää vaihtoehtoista keskustelua. Kiinnostavaa on, että esimerkiksi JukkaKemppisen tai jonkun muun suositun bloggaajan merkinnät voivat kerätä kymmeniä kommentteja.
Blogin on kuitenkin oltava mielenkiintoinen, jotta se saisi lukijoita. Mutta miten kirjoittaa kiinnostavaa blogitekstiä? Pitäisi olla jotain sanottavaa ja sen lisäksi olisi uskallettava sanoa asia tarpeeksi napakasti. Selkeä sanoma ytimekkästi muotoiltuna sopii blogityyliin. Oma persoona ja ääni saa kuulua tekstissä, ja lukijoita kannattaa aktivoida kommentoimaan esimerkiksi avoimilla kysymyksillä.
Lyhyiden päivitysten suosio lisääntynyt
Blogien suosion huippu alkaa kuitenkin ilmeisesti olla ohi, sillä varsinkin nuoret kirjoittavat mieluummin lyhyitä päivityksiä mikroblogeihin. Twitteriä voi kuitenkin myös hyödyntää pitempien blogikirjoitusten markkinoinnissa. Twitter-viesteihin poimitaan joitain koukuttavia väitteitä tai kysymyksiä, ja viesti linkitetään omaan blogimerkintään. Parasta tietysti on, jos vinkkaus liittyy johonkin käynnissä olevaan keskusteluun. Hyvien tviittien muotoilua voi myös harjoitella.
Facebook-päivitykset ovat samantyyppisiä kuin Twitter-viestitkin. Napakkuus ja osallistaminen on päivityksissä hyve, mutta keskustelun sävy on Facebookissa usein viihteellisempi, mikä kannattaa ottaa huomioon. Facebookin etu on laaja käyttäjäkunta, mikä näkyy kommenttien määrässä. Kun olen talkoistanut kysymyksen samanaikaisesti Twitterissä ja Facebookissa, ensimmäinen tuottaa yleensä neljä viisi vastausta ja jälkimmäinen useita kymmeniä.
Kiinnostavia viestejä oppii kirjoittamaan harjoittelemalla ja analysoimalla hyviä tekstejä. Seuraavissa dioissa on hyviä vinkkejä, vaikka esitys nouseekin markkinointiviestinnän pohjalta. Pieni ripaus markkinoinnin osaamista ei olisi meille opettajillekaan pahaksi, vai mitä?