 |
| Ponnekkaasti avoimia massakursseja puolusti Donald Clark. Yhteiskirjoittamisen työkaluja kokeiltiin Théo Bondolfin luotsaamassa ryhmässä. Blackboard-mies Rick Van Sant kertoi vauhdikkaasti, mitä ajatteli ihmisen kyvystä tehdä yhtä aikaa monta asiaa. Educa-veteraani Juhana Nieminen esitteli kiinnostavaa KungFu-palautetyökalua. |
Online Educa Berlin 2013 kokosi taas tutut parituhatta verkko-opetuksen ammattilaista 91 maasta. Konferenssi sujui leppoisassa ilmapiirissä vaikkakin myrskyisässä säässä. Viime vuodesta teemat eivät olleet juuri muuttuneet, mutta mooceja eli massiivisia avoimia verkkokursseja tarkasteltiin nyt syvällisemmin useasta näkökulmasta.
Toimivatko massakurssit? Vastaus on kyllä ja ei. Ne keräävät valtavasti osallistujia ja mahdollistavat osallistumisen huippuyliopistojen opetukseen paljon aiempaa laajemmalle joukolle. Osallistua eivät voi kuitenkaan kaikki, sillä vaatimuksena on tietokone, internetyhteys ja kielitaito. Yksi isoimmista ongelmista on se, että keskeyttäjiä on paljon ja vain harva saa kurssista loppumerkinnän. Moocit vaativat siis opiskelijalta melkoisesti itseohjautuvuutta, siksi ne tuntuvat soveltuvan parhaiten jo tutkinnon suorittaneille.
Massakursseista on jo kokemusta, ja niitä rakennetaan perinteisen opetuksen tapaan (X-moocit) tai konnektivismin hengessä (C-moocit). Donald Clark kannusti kokeilemaan ja rakentamaan erityyppisiä massakursseja eri kohderyhmille. Kaikki eivät tarvitse opintopisteitä ja tutkintoja, vaan monet osallistuvat oppimisen ilosta. Keskeyttämisiä voitaisiin ehkä vähentää siten, että isot avoimet ja pienet suljetut verkkokurssit kytketään toisiinsa. Rahoituskin on Clarkin mukaan ratkaistavissa monin tavoin: vaihtoehtoina vaihtoehtoina ovat esimerkiksi valtionapu, lahjoitukset, sponsorointi, pienet osallistumis- tai todistusmaksut ja mainokset.
Opettajia työllistävään palautteenantoon ratkaisuna on vertaistuki mutta myös tiedonkeruun ja automaattipalautteen kehittyminen. Pääpuhujista Victor ”Big Data” Mayer-Schönberger havainnollisti, kuinka massakursseilla kerättyä raakatietoa jalostetaan oppimisen ohjauksen tueksi. Kun tilasto osoittaa esimerkiksi tietyn keskustelukommentin edistävän tehtävän ratkaisua, voidaan virheen tehneet opiskelijat ohjata automaattisesti lukemaan kommenttia, joka on auttanut toisia ratkaisemaan tehtävän oikein. Juuri valtavat osallistujamäärät mahdollistavat massiivisen tiedonkeruun opetuksen personoimisen tueksi.
Toinen pääpuhuja Jeff Borden hehkutti ponnekkaasti aktivoivan opetuksen puolesta. Sen tueksi hän esitteli kyselyä, jossa 16 000 opiskelijalta oli tiedusteltu heidän suosikkikurssiaan. Vastaukset lähes yksimielisesti nostivat esiin kurssit, jotka vaativat kriittistä ajattelua, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Borden yllätti myös kertomalla, että kriittiselle ajattelulle suotuisin melutaso on tutkitusti kahvilan 65–80 desibeliä, kun taas luentosalin 35 desibeliä ei aivoja aktivoi. Hän totesikin, että jos tarvitaan ympäristöä, joka ei mitenkään tue oppimista, kannattaa valita luokkahuone. Hauskalla tavalla aktivoiviin menetelmiin kannustaa myös MIT:n tutkimus, jonka mukaan opiskelijan huomiokyky on alhaisempi luentoja kuunnellessa kuin nukkuessa.
 |
| Suomalaiset ovat aina aktiivisia Educassa, kertovat vakiokävijät Petri Lounaskorpi ja Leena Vainio Ulla Tirroselle ja Johannes Pernaalle. Linda Saukko-Rauta ilahdutti Educassakin piirretyillä muistiinpanoillaan. Kari A. Hintikka ja Maija Kärnä puhuivat sosiaalisen median käytöstä, Inge de Waard puolestaan opasti työryhmiä moocien suunnittelussa. Educan jokavuotinen kohokohta on väittely, jossa tällä kertaa massakurssien vastustajat ja kannattajat ottivat mittaa toisistaan – yleisö äänesti massakurssit jatkoon. |