Yritysten nimet herättävät tunteita. Niissä kielenhuoltajaa raastaa eniten nimien oikeinkirjoitus tai ennemminkin niiden suomen kielen normien vastainen kirjoitusasu. Patentti- ja rekisterihallitus PRH suositteleekin, että niissä noudetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Yritysnimi on kuitenkin paljon muutakin kuin ainoastaan yritystä yksilöivä kirjainten merkkijono, joka erottaa kyseisen yrityksen muista yrityksistä. Se jää parhaimmillaan kerralla kuluttajan mieleen, herättää positiivisia mielikuvia ja välittää tietoa yrityksestä.
Nimellä on lisäksi juridinen, liiketoiminnallinen ja viestinnällinen merkitys yritykselle. PRH:n mukaan ”Mitä keksinnöllisempi toiminimi on, sitä voimakkaamman suojan se saa. Keksinnöllinen toiminimi erottuu muista rekisteröidyistä toiminimistä, ja jää paremmin asiakkaiden mieleen.” Yritysnimi on yrityskulttuurin ilmentymä ja kielenhuoltajan korvaan kalskahtavan brändäyksen eli yrityksen tunnettuuden luomisen väline. Silloin tietoinen norminvastaisuus voikin olla virheen sijasta attraktori, kirjoitusasun poikkeama, joka esiintyy nimessä huomiotarkoituksessa.
Yritysnimet ovat myös multimodaalisia kokonaisuuksia, eikä ole samantekevää, miltä nimi näyttää ja kuulostaa. Jos yritysten nimiä tarkastellaan vain kapeasti lingvistisesti teksteinä, jää tarkastelusta väistämättä puuttumaan jotain olennaista. Esimerkiksi yrityksen nimeen liittyy kiinteästi logo eli nimen vakiintunut graafinen esitystapa. Siihen valitut tyyliseikat kuten esimerkiksi kirjaintyyppi ja värit viestivät yrityksen toimintatavoista ja arvoista. Lisäksi on mielenkiintoista, että suomalaiset kielenkäyttäjät mieltävät usein ä- ja ö-kirjaimet äänneasultaan epämiellyttäviksi tai jopa rumiksi. Tiedustelin asiaa japanilaisilta kielenkäyttäjiltä: heidän mielestään samaiset grafeemit ovat taas visuaalisesti söpöjä, ja ne herättävät heissä positiivisia mielikuvia.
Yritysten nimissä voi myös käyttää mitä tahansa kieltä, sekakieltä tai vaikkapa mukakieltä, ja ne voivat silti toimia suomen kielen ehdoilla ainakin jossain määrin. Olennaista on sen sijaan niiden sopivuus käyttöympäristöönsä. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi pirkanmaalaisten kasvuyritysten nimet Mesimestari, Papu Design ja Cimec. Nämä nimet eivät suoranaisesti tarkoita mitään, mutta se ei haittaa! Oli yrityksen nimi nimittäin mikä tahansa, viime kädessä yritys luo itse toiminnallaan sille sisällön. Yrityksen nimellä ja sen muodolla voi olla myös tarina, mikä on taas ihan oma lukunsa ja mahdollisesti oman blogikirjoituksensa arvoinen.
Viikon sanan kirjoittajana vierailee suomen kielen opiskelija Maritta Kela, joka osallistui Tampereen yliopiston Työelämäviestinnän ja kielikonsultoinnin kurssille. Hän tarkastelee tekeillä olevassa pro gradu -tutkimuksessaan japanilaisyritysten suomenkielisiä nimiä.