A-teemassa keskusteltiin torstaina somen vallasta. Mieleen jäi askarruttamaan muutama näkökulma. Ensinnäkin lieviä kauhuskenaarioita synnyttää epäilys, että sometietoja yhdistetään julkishallinnon, vakutuusyhtiöiden tai kauppojen tietovarantoihin. Tutkija Heikki Hekikilän mukaan Facebook-tietoja on jo Yhdysvalloissa käytetty sosiaalitoimessa, ja ne voivat vaikuttaa toimeentulotukeen.
T-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ei ole Facebookissa omalla profiilillaan, koska se mahdolistaisi hänen vuorovaikutusverkostonsa jäljittämisen. Hyppösen mukaan ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä, että esimerkiksi Facebook kuuntelisi meitä ja tarjoaisi puheen perusteella mainoksia, vaikka monet sitä kokemustensa perusteella epäilevät. Mainosten osumat ovat sattumia, muusta ei Hyppösen mukaan ole ainakaan todisteita.
Professori Jarno Limnéllin mukaan henkilötiedot voivat olla vaarallinen ase. Kun kaikki liikkeet jäljitetään, datasta voidaan oikealla analytiikalla saada luotettavaa tietoa menneestä ja tulevasta manipuloinnin tueksi. Tiedon keruu ja käyttö pitäisi tehdä läpinäkyväksi, mutta siihen ei taideta päästä Suomesta huutelemalla. Google, Apple, Facebook ja Amazon muodostavat niin mahtavan voimatekijän, että toimintatapoja muuttaa vain niiden pörssikurssien lasku. Uskottavia eurooppalaisia kilpailijoitakaan ei ole, koska mainitut GAFA-jätit ovat ostaneet ne pois markkinoilta kasvamasta. Tosin tietosuojajuristi Jukka Lång oli sitä mieltä, että GDPR:stä voisi tulla vientituote, kun amerikkalaiset huomaavat saavansa eurooppalaisia huonomman tietosuojan.
Tietojen keruun ja käytön läpinäkyvyys lisäisi luottamusta palveluihin, totesivat tohtori Saara Jantunen ja konsultti Christina Forsgård. Luottamuksen kannalta olisi tärkeää huolehtia digitaalisista perusoikeuksista ja oikeusturvasta. Juuri tietojen yhdistäminen on kriittinen alue: asiakkaan täytyy voida luottaa, että vakuutus- ja asiakkuustiedot ovat vain yhtiön ja asiakkaan välisiä. Toisaalta myös yhteydensaantia ja ilmoituksiin reagoimista palveluiden olisi parannettava – nykyisin nämä toimivat heikosti.
Hiukan yllättävästi kaikki pitivät maksullisuutta jonkilaisena patenttiratkaisuna kaikkiin sosiaalisen median pulmiin. Luetetaan siihen, että ihmiset oppivat pikku hiljaa maksamaan digipalveluistaan. Maksun pitää kuitenkin tuoda jotain todellista lisäarvoa sometohtori Suvi Uskin mukaan, muuten ihmiset tyytyvät maksuttomaan rinnakkaispalveluun.