On kulunut sata vuotta Suomen 1918 sisällissodasta ja Tampereen taistelusta, jonka viimeiset päivät osuivat juuri tähän huhtikuun alkuun. Tampereella on siksi viime viikolla käsitelty teemaa monin tavoin, yliopistossa presidentti Sauli Niinistö piti sovintopuheensa ja Vapriikissa historioitsija Teemu Keskisarja arvosteli kovin sanoin sodan jälkiselvittelyä. Tietokirjailijoiden tilaisuudessa toimittaja Hannu Koskela haastatteli historiantutkija Tuomas Hoppua, joka on ollut myös asiantuntijana Vapriikin 1918 -näyttelyssä.
Hoppu sanoi harmittelevansa, että sodan nimestä on virinnyt taas uudelleen kiistoja. Sodalla on alusta asti ollut monta nimeä: sisällissota, kansalaissota, vapaussota, luokkasota, vallankumous, kapina, punakapina, veljessota. Tutkijat ovat käyttäneet usein ilmausta Suomen 1918 sota. Neutraaleiksi tulkitaan myös sisällissota ja kansalaissota. Vapaussota oli leimallisesti valkoisen puolen käyttämä nimi, vallankumous ja kapina punaisen puolen. Punaiset tekivät alussa työväen vallankumousta, mutta tappion myötä se kutistui punakapinaksi. Vapaussota-nimitykseen sen sijaan sisältyy ajatus Venäjän vallasta vapautumisesta, kapinaan ja vallankumoukseen työläisten taistelu valtiovallasta.
Varsinkin Tampereella vuoden 1918 tapahtumat herättävät edelleen vilkasta keskustelua. Tapahtumat ovat koskettaneet monien isovanhempia ja perheitä, ja asioista halutaan edelleen saada tutkittua tietoa. Nimikysymyksestä ei enää kuitenkaan kiihkoilla: Ylen kyselyn mukaan 75 prosenttia vastaajista kannattaa neutraalin nimen käyttöä ja puolet vastaajista suosi sisällissota-nimitystä.