Olen toiminut nyt pari vuotta Selkokeskuksen asiantuntijana. Ryhdyttyäni työhön ajattelin olevani lähes täysinoppinut, koska olen yleistajuistanut tekstejä koko työikäni. Vähänpä tiesin, sillä olen oppinut koko ajan uutta kokeneilta selkoistajilta. Yksi tärkeä asia on ollut selkotekstin asettelu eli taitto.
Aloin heti käyttää suositeltua 55–60 merkin rivipituutta. Kokenut selkoistaja kuitenkin ehdotti vielä lyhyempää riviä.
Tämän lauseen 45 merkin rivinpituus on hyvä.
Opettelin hiukan vaivoinkin käyttämään selkoteksteissä noin lyhyttä, yhden ilmaus- tai lausekokonaisuuden sisältävää riviä. Virkatekstikin alkoi näin muistuttaa runoa.
Kirjasinkokoani muutin suuremmaksi. Leipätekstissä käytän Arialin pistekokoa 14. Se on mielestäni pienin mahdollinen kirjasinkoko, jota esimerkiksi ikäihmiset vaivatta lukevat. Opettavaista oli katsoa, kuinka 85-vuotias yritti selvitä kaupungin lähettämästä parinkymmenen sivun ohjeesta, joka oli kirjoitettu pistekoolla 11. Ei onnistunut lukeminen.
Yleiset asetteluohjeet ovat samantyyppisiä kuin muissakin teksteissä. Tuttuja kirjasintyyppejä luetaan nopeimmin. Pienaakkoset ovat helpompia kuin suuraakkoset. Paras kontrasti on, kun käytetään mustaa tekstiä valkoisella taustalla. Palstan vasen reuna tasataan, oikea on liehu. Korostuskeinoja käytetään vain harkiten.