Potilasasiakirjat sisältävät runsaasti vierassanoja ja lyhenteitä. Yllättävän vähän ihmiset valittavat omaa terveyttään koskevista kertomuksista, vaikka niistä on usein vaikea selvittää esimerkiksi taudin tai toimenpiteiden vakavuus. Lääkärin puheilla on mahdollisuus kysyä selvennystä, mutta kiireessä kysymyksiä ei aina muista eivätkä vastauksetkaan jää mieleen. Potilaalle elintärkeistä asioista pitäisi pystyä tekemään myös selväkielistä tekstiä, jota voi myöhemmin rauhassa tutkia. Vierassanoja ja lyhenteitä käytetään sellaisissakin tapauksissa, joissa tarjolla olisi käypä suomenkielinen vastine: epikriisi ’hoitotiivistelmä’, fobia ’pelko, kammo’, depressio ’masennus(tila)’, suspekti ’epäily’, defibrillaattori ’sydäniskuri’. Potilas voi helposti eksyä etsiessään kohteita ta, pkl tai FM5. Entä mikä mahtaa olla vikana, jos VS, p. tai RR on koholla? Tarina kertookin potilaasta, joka palasi huolestuneena kysymään, mikä on tämä verenpainetaudin lisäksi tullut RR-tauti. Tekstissä kun oli jäänyt mainitsematta, että molemmat ovat saman asian eri nimityksiä.