Kirjoja tekemällä ei Suomessa rikastu. Menestys on jo hyvä, jos kirjaa myydään parituhatta; useimmiten myynti jää alle tuhannen. Tekijä saa myydystä kirjasta 2–3 euroa.
Suomen tietokirjailijat järjesti viime lauantaina poliitikkopaneelin, johon osallistuivat eduskuntavaalien ehdokkaat Leena Kostiainen (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Pia Viitanen (sd.). Poliitikot olivat yksimielisiä siitä, että suomenkielisen tieto- ja kaunokirjallisuuden asemaa on vahvistettava. Pienellä kielialueella tarvitaan tukea, jotta omakielinen tuotanto säilyy monipuolisena. Kirjat, lukeminen ja kirjastot ovat Suomen vahvúuksia.
Kirjantekijät saivat hyviä uutisia viime vaalikaudella, kun lainauskorvaukset korotettiin pohjoismaiselle tasolle. Ensi kesänä sähkökirjojen arvonlisävero laskee, niin kuin on jo pitkään toivottu. Tietokirjailijoiden huolenaiheita ovat kuitenkin edelleen kirjastoapurahojen painottuminen kaunokirjallisuuteen ja kopiointikorvausten väheneminen. Tietokirjailijoiden apurahat perustuvat melkein yksinomaan kopiointikorvauksista saatuihin tuloihin.
Pieneksi piristysruiskeeksi tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ehdotti, että työnantajan jakamilla virikeseteleillä voisi ostaa myös kirjoja. Tähän asti ne ovat käyneet maksuksi vain liikunta- ja kulttuuririentoihin. Tämä hyvä idea sai kannatusta myös panelisteilta.