Loppiaisaterialla 8-vuotiaan Kallen äiti kertoi, että poika ei muista kirjoittaa koulussa me menemme vaan tekstiin tulee väistämättä me mennään. Eipä ole ihme, sillä puheessa esiintyy lähes poikkeuksetta mennään monikon ensimmäisessä persoonassa, vaikka kirjoitetussa kielessä ei suositella käyttämään passiivimuotoista verbiä tässä yhteydessä.
Kallen äiti kysyi, mahdetaanko passiivin käyttö jossain vaiheessa hyväksyä. Todennäköisesti sitä ei ihan lähiaikoina hyväksytä, koska muutos olisi verbintaivutuksessa melko suuri. Kuitenkin askel siihen suuntaan on otettu jo käskymuodoissa: niissä on suosituksen mukaista käyttää monikon ensimmäisessä persoonassa passiivia ja kirjoittaa mennään ulos. Kallenkaan ei onneksi tarvitse palata aiempaan imperatiivimuotoon menkäämme ulos, jota ei kielenkäytössä enää juuri tapaa.
Mennään-kysymys pani miettimään, nopeutuuko puhekielisten ilmausten tulo kirjoitettuun kieleen sosiaalisen median ansiosta. Käytän nimittäin itsekin pikaviesteissä usein tuota passiivimuotoa: me tullaan kolmeksi, me lähdetään töihin. Nyt kun puhekieltä näkee jatkuvasti kirjoitettuna, ero puhutun ja kirjoitetun kielimuodon välillä hälvenee. Silmä tottuu ja on entistä sallivampi.