Viime viikolla Ylen toimittaja kiinnitti huomiota Oulun kaupungin jouluntoivotukseen, jossa hän huomasi kaksi kirjoitusvirhettä. Toimittaja pyysi haastattelua erityisesti joulu-sanan kirjoitusasusta. Suomessa juhlapyhät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, vaikka korteissa ja mainoksissa näkee jatkuvasti isoa alkukirjainta. Joka vuosi aihe synnyttää vilkkaan keskustelun, ja nytkin sinkoilivat kärjekkäät kommentit puolesta ja vastaan.
Näkökulma kannattaa tässäkin tapauksessa etäännyttää joulukorteista ja mainoksista yleisempiin kielenhuollon periaatteisiin. Kielenhuollon tehtävänä on ohjata ja yhtenäistää kielen käytäntöjä, niin että jokaisen kirjoittajan ei tarvitse erikseen pohtia sanojen kirjoitusasuja. Samalla tavalla standardointiin pyritään monilla aloilla – tietotekniikassa, insinööritieteissä, terveydenhuollossa –, koska yhtenäiset merkintätavat helpottavat ja nopeuttavat työntekoa.
Kielenhuollon suositukset perustuvat sopimuksiin, joita tarkistetaan aika ajoin. Suosituksista päättävät kielen ammattilaisista koostuvat asiantuntijaryhmät, jotka myös perustelevat näkemyksensä. Suosituksista kerrotaan oppikirjoissa, kielioppaissa ja sanakirjoissa.
Viime aikoina kielenhuollossa on alettu suosia enemmän rinnakkaismuotoja yhden oikean vaihtoehdon sijasta. Ei siis ole mahdotonta, että juhlapyhien alkukirjaimen valinnanvapautta lisätään. Siihen asti toivotellaan kuitenkin hyvää joulua pienellä alkukirjaimella.