Pari viikkoa sitten julkaistiin Elämän ja kuoleman tekstit -artikkelikokoelma, joka käsittelee sosiaali- ja hoitotyön kielenkäyttöä sekä tekstityötä. Erilaiset kirjaamiset ja raportoinnit lisääntyvät koko ajan, mutta niiden vaikutusta päätehtävään ei oteta huomioon. Kirjoittaminen kuluttaa kallisarvoisia tunteja hoitotyöstä, josta suuri osa tehdään jo paperilla etäällä asiakkaasta.
Kirjan toinen toimittaja Ulla Tiililä on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että kirjoitustyötä ei ylipäätään tunnisteta. Huomaamatta jää, että säästön nimissä tehdyt uudistukset lisäävät usein monivaiheista hakemusten käsittelyä ja hoidon säästöt kuluvat paperinpyöritykseen.
Kiinnostavan konkreettisesti useissa artikkeleissa avautuu näkökulma siihen, miten merkittävästi tekstit vaikuttavat ydintyöhön ja miten vähän ne saavat huomiota keskustelussa ja tutkimuksessa. Elämän ja kuoleman tekstit -kirja tekee ansiokkaasti tekstityötä näkyväksi.