Elaboroida ’täsmentää, työstää, selittää tarkemmin’ tulee kielenkäyttöömme ruotsin ja englannin kautta latinasta. Elaborointia on käytetty yleistajuistamisen menetelmänä esimerkiksi vieraan kielen opetuksessa.
Elaborointia on esitetty vaihtoehdoksi tekstin selkoistamiselle. Katriina Rapatti toteaa artikkelissaan Tekstin vuorovaikutteisuus avaimena ymmärtämiseen, että kielenoppijalle selkoteksti voi olla kielellisesti liian niukka. Siitä on karsittu sellaisia abstrakteja ilmauksia ja kielellisiä rakenteita, jotka olisivat oppimisen kannalta tärkeitä. Sen sijaan että poistettaisiin kaikki vaikeat sisällöt, ne pitäisi selittää tekstissä toisin sanoin. Teksti näin ollen pitenee, kun se selkoistaessa usein lyhenee.
Elaboroinnissa sovelletaan samantyyppisiä keinoja, joilla syntyperäiset kielenpuhujat helpottavat vieraskielisen keskustelukumppaninsa ymmärtämistä. Elaborointia Rapatti kuvaakin kahden kielimuodon yhdistämiseksi: kirjoitettua kieltä rikastetaan havainnollistavalla puheella. Tekstistä tulee ikään kuin lukijan ymmärtäväinen keskustelukumppani.
Tosin selkoistamisen ja elaboroinnin ero on mielestäni pikemminkin näkökulmassa kuin käytännön mukautustyössä. Käytännössä selkotekstiin lisätään myös esimerkkejä ja kuvailevia lisäyksiä. Kuitenkin elaboroinnin korostama eri kielentasojen säilyttäminen on tärkeä painotus.