On Viikon sanan arvoinen tapahtuma, kun televisio-ohjelman tekstityksessä on kirjoitettu oikein joen nimi. Yleensä aina näissä tapauksissa nimeen on liitetty yhdysmerkki, joka ei siihen suosituksen mukaan kuulu. Vierasperäiset joennimet – Seinejoki, Thamesjoki, Coloradojoki ja niin edelleen – kirjoitetaan siis samaan tapaan kuin suomalaisetkin: Aurajoki, Kokemäenjoki, Tornionjoki. Yhdysmerkki tulee vain sellaisiin tapauksiin, joissa itse nimi on useampiosainen, esimerkiksi La Plata -joki.
Toisaalta ei ole ihme, että erilaisia kirjoitusasuja esiintyy, sillä maantieteelliset nimet ovat aiheuttaneet päänvaivaa kielilautakunnallekin. Ohjeet ulkomaisten yhdysnimien kirjoittamisesta vakiintuivat melko myöhään, kertoo Taru Kolehmainen Kielenhuollon juurilla -historiassaan. Pitkään kotimaiset paikannimet kirjoitettiin yhteen ja vierasperäiset erilleen. Kotimaisten nimien katsottiin tiivistyvän tai sulautuvan yhdyssanoiksi, vierasperäisten ei. Lisäksi vierasperäisten nimien kirjoitusasuun vaikutti myös alkukielen malli. Kirjoitusohjeet olivat Kolehmaisen mukaan niin niukkoja, että niiden perusteella oli vaikea ratkaista, kirjoitetaanko nimi yhteen, erilleen vai yhdysmerkillisenä. Delawarejoen tyyppiset nimet kuitenkin kirjoitettiin enimmäkseen yhteen ilman yhdysmerkkiä jo 1930-luvulla. Ohjeistusta täsmennettiin 1960-luvulla ja ulkomaisiin yhdysnimiin suositeltiin soveltamaan samoja kirjoitussääntöjä kuin vastaaviin suomalaisiin nimiin.