Tuija Aallon Kuinka olla avoin -kirjassa on Aamulehden päätoimittajaJouko Jokisen haastattelu, jossa todetaan, että ”sähköpostilla ei ole kirjesalaisuuden suojaa, ellei se ole teos”. Asiasta on myös keskusteltu useissa koulutuksissa, kun kirjoittajat ovat ilmaisseet harmistuksensa viestinsä jatkolähettämisestä. Avasin asiasta keskustelun viime viikolla Twitterissä, ja Ilona Vehmas vinkkasi Vesa Linja-Ahon aiheeseen liittyvästä blogitekstistä. Linja-aho kirjoittaa, että vastaanottaja saa lähettää edelleen tai julkaista saamansa sähköpostin, kunhan ei levitä yrityssalaisuuksia tai loukkaa yksityisyyttä. Linja-ahon mukaan käsitys julkaisukiellosta perustuu kirjesalaisuuden väärinymmärrykseen: Matin Eijalle lähettämää viestiä ei saa Ari luvatta lukea, mutta Eija saa tehdä viestillään mitä haluaa. Petteri Järvinen on samoilla linjoilla ja muistuttaa, että tekijänoikeuslaki estää viestin jakamisen, vain jos se täyttää teoksen tunnusmerkit. Facebook-poliisi Marko Forss kehottaa vielä tarkistamaan, että välitetty viesti ei sisällä yksityiselämän tietoja. Julkaiseminen on lakia rikkomatta kuitenkin mahdollista vaikka ilmoitustaululla, niin kuin Järvinen asian tiivistää. Kuinka olla avoin -kirjassa Jokinen kertoi muuttaneensa sähköpostin käyttötapojaan, kun hänen viestinsä oli julkaistu lupaa kysymättä. Julkaisemisen mahdollisuus on meidän muidenkin hyvä pitää mielessä.