Kielikello 1/2014 raportoi kunnille tehdystä kielikyselystä. Vastanneiden mukaan hyvän tekstin tekemistä hankaloittaa kunnissa eniten ajanpuute (78 % vastaajista), vakiintuneet käytännöt (69 %) ja taidon puute (54 %) Vastaajista 58 % uskoo, että parannusta tuo tekstien kohdistaminen kuntalaisille, mutta kuntalaispalautteeseen luottaa vain 12 %. Epäilen tuloksen kertovan lähinnä vallitsevista toimintatavoista: palautetta ei ole totuttu käyttämään tekstien käytettävyyden arviointiin. Käyttäjäpalaute on kuitenkin verraton kehittämisen apu, mikä on ymmärretty esimerkiksi Kelan lomakkeiden uudistamisessa.
Saman Kielikellon toisessa jutussa avataan Hyvän virkakielen toimintaohjelmaa. ”Niille, jotka odottavat virkakielen ymmärrettävyyden löytyvän sosiaalisen median ja verkon käytöstä, toimintaohjelma saattaa tuottaa pettymyksen.” Sosiaalista mediaa voi käyttää, mutta ”lisäksi tarvitaan myös asiantuntijatietoa”. Valitettavasti näkemys heijastelee varsin pinnallista ymmärrystä sosiaalisen median viestinnästä. Tarkoitushan on juuri se, että asiantuntija luo vaikeistakin asioista yhteistä ymmärrettävää kieltä vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Hyviä työkaluja ovat muun muassa blogit ja keskustelupalstat.
Vakiintunut käytäntö estää usein näkemästä tuoreita ratkaisuja.