Online Educa Berlin 2013 sujui leppoisassa ilmapiirissä mutta myrskyisässä säässä. Viime vuodesta teemat eivät olleet juuri muuttuneet: mooceja eli massiivisia avoimia verkkokursseja tarkasteltiin eri näkökulmista. Toimivatko massakurssit? Miten ne rahoitetaan? Mitä suunnittelussa on otettava huomioon? Pitäisikö isot avoimet ja pienet suljetut verkkokurssit kytkeä toisiinsa? Avoimien massakurssien etuna pidettiin sitä, että koulutus avautuu kaikille halukkaille paikasta ja varallisuudesta riippumatta. Oppiminen monikertaistuu, kun sisäpiirit avataan maailmanlaajuisiksi ja viestintä muuttuu monenkeskiseksi. Yksi isoimmista pulmista on pudokkaiden suuri määrä: vain harva tuhatpäisistä osallistujajoukoista suorittaa kurssin loppuun. Olen itse osallistunut muutamiin massakursseihin, ja oma tavoitteeni ei ole ollut kurssin suoritus vaan keskustelun seuraaminen, mikä on osoittautunut yleiseksi osallistumisen tavaksi. Moni täydentää itseohjautuvasti ammattitaitoaan ilman suorituspakkoa, ja moocit näyttäisivätkin näin ollen sopivan erityisen hyvin tutkinnon suorittaneille. Educan kohokohta oli taas torstai-illan väittely, jossa massakurssien vastustajat ja kannattajat ottivat mittaa toisistaan. Yleisö äänesti lähes yksimielisesti massakurssit jatkoon.