Olen lueskellut Yliopisto-opettajan käsikirjaa osana yliopistopedagogiikan opintoja. Pääosa artikkeleista on oppimisnäkemysten ja opetuksen linjakkuuden abstraktia pohdintaa, jota on sinänsä ihan kiinnostavaa peilata omaan opetustyöhön. Käsikirjassa on kuitenkin – kasvatustieteelle usein niin vierasta – käytäntöäkin mukana. Luetteloissa tarjotaan keinoja, joilla luento-opetusta voi muuttaa aktivoivaksi, esimerkkinä pohdinnat, porinat, väittelyt, ryhmätyöt ja kirjoitustehtävät. Useimmat keinot ovat tuttuja, mutta yksi tuore idea kirjasta nousi esiin: toiminnallinen jana. Toiminnallinen tai pikemminkin motivaatiojana on ilmapiiriselvitys, jossa opittavasta aiheesta innostuneet ja motivoituneet opiskelijat menevät seisomaan janan toiseen ääripäähän ja ei-motivoituneet toiseen ääripäähän. Näin oppimisilmapiiri tulee näkyväksi, ja keskeiset motivaatiokysymykset nousevat luontevasti keskustelunaiheeksi. Motivaatiojanaa kokeilen heti seuraavalla kurssilla.