Soveltavan kielitieteen syyssymposiumissa seurasin turkulaisten tutkijoiden kollokviota (’tieteellinen keskustelutilaisuus’), joka käsitteli mainonnan retoriikkaa. Avauksessa Ville Virsu havainnollisti, miten tärkeä ilmaus ”aito” on mainoksissa. Aitoutta ilmaistaan kertomalla tuotteen raaka-aineista, valmistuksesta, historiasta, valmistuspaikasta ja sen ”luonnollisuudesta”. Aitoutta myyvät paradoksaalisesti esimerkiksi massaturismiin vihkiytyneet matkatoimistot. Laura Puromies oli puolestaan tutkinut kiuasmainoksia: 1950-luvulla niissä korostettiin kansainvälisyyttä, 1960-luvulla teknisyyttä, 1970 rentouttavaa vaikutusta, 1980 huumoria, 1990 tunnelmaa ja 2000 taas aitoutta. Maiju Kannisto totesi MTV3:n mainosmyyntiä koskevassa esityksessän, että Maikkari myy ohjelmia mainostajille adjektiiveilla uusi, tehokas ja edullinen; uusi viittaa tuoreeseen, innovatiiviseen ja ennen kokemattomiin elämyksiin. Sosiaalista mediaa mainoskanavana käsitteli kaksi esitystä: Maria Eronen-Valli esitteli Starbucksin tapaa joukkoistaa ideointia verkossa, ja Lotta Lehti eritteli Keskon Twitter-kampanjaa, joka jäi lähinnä oman henkilöstön osallistumisen varaan. Monitieteinen tutkimushanke on alussa, mutta jo nyt se avasi kiinnostavasti mainonnan retoriikkaa ja taustamekanismeja.