Virkapukuinen kieli oli yksi kiinnostavimmista kirjoista, joita kesällä luin. Kirjalla on ikää reilut kymmenen vuotta, mikä taas kerran vahvisti, että uutuus ei kirjamarkkinoilla ratkaise. Eniten minua kirjassa viehätti sen lähestymistapa: artikkeleissa tarkasteltiin, millaisen lukijan tekstit itselleen piirtävät. Kirjan toimittaja Vesa Heikkinen selvitteli, miltä kuntalainen näyttää kunnan viestintästrategiassa. Strategiassa kuntalainen on toiminnan kohde ja kunta aktiivinen toimija. Kuntalaisen synonyymina käytetään tietyissä yhteyksissä asukasta ja asiakasta. Kuntalaisista puhutaan yleensä joukkona monikossa, mutta asiakas on palveluhenkisesti yksilönä yksikössä. Asukas kuvataan kysymysten ja mielipiteiden esittäjänä, kunta tiedon ja totuuden haltijana. Heikkinen toteaakin, että vuorovaikutuksen korostaminen strategiateksteissä on epäuskottavaa, kun samalla kunta ja kuntalaiset esitetään eri olioina. ”Kunta ei siis muodostu kuntalaisista, vaan on niiden yläpuolinen organisaatio, joka hoitaa tärkeitä asioita.” Tässäpä teillekin miettimistä.