Pohdiskelin omaa kantaani kielenhuollon kysymyksiin, kun luin Harri Mantilan artikkelia suomalaisen kielenhuollon viimeaikaisista linjauksista. Kielilautakunnan puheenjohtajana toiminut Mantila käy läpi kielenhuollon periaatteiden ohella käytännön kysymyksiä. Lautakunnassa on mietitty, pitäisikö hyväksyä ”alkaa tekemään” muodon alkaa tehdä rinnalle ja pitäisikö edelleen kieltää sanan ulkomaalainen käyttö adjektiivina. ”Alkaa tekemään” ei ole vielä saanut hyväksyntää, mutta ulkomaalaista voi käyttääulkomainen-adjektiivin rinnalla, huomioida-verbi käy ottaa huomioon-ilmauksen synonyymiksi, ja aiemmin johtamistavan takia pannassa olleetentisöidä ja uutisoida ovat nykyisin käypää yleissuomea. Päätteen merkitseminen vierasnimiin (Bordeaux’n vai ”Bordeauxin”) on puhuttanut lautakuntaa, mutta entinen ääntämyksen mukainen merkintätapa on haluttu pitää voimassa. Itse olisin valmis yksinkertaistamaan sääntöä niin, ettäpäätteen ratkaisisi ääntämyksen sijaan kirjoitustapa. Lisäksi olisin valmis hyväksymään iso- ja pienikirjainlyhenteet rinnakkaisiksi, koska lehti- ja verkkoteksteissä isokirjainlyhenteitä ei kuitenkaan käytetä. Huomaan aikaa myöten pehmeneväni myös monissa kovan linjan kysymyksissä, joissa väärä kirjoitustapa on muuttunut säännönmukaista tavallisemmaksi. Tulevaisuudessa joutunemme hyväksymään yleistyneitä kirjoitusasuja, joita emme itse suurin surminkaan käyttäisi.