Olen usein puhunut viranomaistekstien käytettävyydestä ja pohdiskellut, kuinka käsite soveltuu tekstien arviointiin. Käyttäjäkeskeinen kääntäminen -kirjaan tutustuin tekijän vinkin perusteella ja totesin, että asiaa on myös pohdittu käännöstieteessä, vaikka näkökulmaa ei kirjoittajien arvion mukaan ole kovin paljoa hyödynnetty. Käytettävyys-nimityksen arvellaan salakuljettuneen käännöstieteeseen teknisen viestinnän kautta, mutta käyttäjälähtöisyys lukijan huomioon ottamisena on tuttua niin kääntämisessä kuin kaikessa viestinnässä. Mitä hyötyä sitten tuo lukijan korvaaminen käyttäjällä? Käyttäjänäkökulma tuo mielestäni mukanaan selkeämmin tekstilajin ja käyttötilanteen: kyse on tekstin käytöstä välineenä tietyn tarkoituksen saavuttamiseksi ja lukemiseen käytetyn ajan ja sen tuoman hyödyn suhteesta. Suorimmin käytettävyys soveltuu teknisten laitteiden ohjeisiin mutta yhtä lailla julkishallinnon säädöksiin ja lomakkeisiin. Laajasti ajateltuna kyse on käyttäjän vuorovaikutuksesta tekstin avulla minkä tahansa järjestelmän kanssa. Teksti on sitä käytettävämpi, mitä nopeammin, virheettömämmin ja miellyttävämmin käyttäjä saa siitä selvän ja osaa toimia sen mukaisesti. – Käyttäjäkeskeinen kääntäminen on kirjan tekijöiden kehittämä uudistermi, joka rinnastuu ohjelmistojen käyttäjäkeskeisen suunnittelun kanssa.