Vähentäkää tekstien määrää, lyhentäkää ja selkeyttäkää ydintekstit, kerätkää palautetta kielestä, esittäkää asiointi kuvana ja perustakaa virkakielitiimi. Nämä ovat mielestäni tärkeimmät kieliohjeet, jotka mainitaan virkakielityöryhmän torstaina opetusministerille luovuttamassa toimintaohjelmassa. Mielessäni välähti kuva ministeriön pukista kaalimaan vartijana, kun luin tekstistä: ”Näillä yleisillä, koko julkishallintoa koskevilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa olosuhteisiin niin, että hyvää virkakieltä on helpompi tuottaa.” Miettimään pani myös hallintolain kielipykälään liittynyt seurantatutkimus, jonka 153 viranomaisvastaajasta 2/3 oli sitä mieltä, että lailla ei onnistuttu parantamaan virkakieltä. Mutta millä toimilla sitten parannus saadaan aikaan? Pitäisikö kokeilla ketteriä menetelmiä suunnittelun sijaan? Ohjelman mukaan asiakkaat ovat nimittäin usein tyytyväisiä suulliseen palveluun mutta eivät kirjalliseen. Puhekielen etuja voitaisiin hyödyntää sosiaalisessa mediassa, jos asiantuntijat keskustelisivat suoraan ihmisten kanssa vaikeistakin asioista. Hyvää hallintokieltä ei nimittäin voi poimia oppaasta, vaan se luodaan yhdessä käyttäjien kanssa.